Maarit Verronen on luonut uusimmassa kirjassaan tylyn dystopian. Turvallisuuden nimissä yksityiset turvayhtiöt tekevät mitä haluavat, eikä kukaan vastusta tai jos vastustaa, huonosti käy. Karsintavaihe on paikoin raskasta luettavaa. Välillä suorastaan ihmetyttää, voisiko näin muka käydä, miksei kukaan välitä. Toisaalta kirjan hahmottelema kehitys on helppo uskoa.
Aivan toivotonta tarinaa kirja ei ole. Päähenkilö Lumi tarkastelee tilannetta ulkopuolisena, alhaisen D-tason työntekijänä, mutta arvostetulla vihreällä turvallisuusstatuksella. Lumi seuraa, sopeutuu ja löytää paikoin jopa onnellisuutta kaiken synkkyyden keskellä.
Dystopioita on luettu, mutta tämä toimi. Verrosen kehitelmät ovat lopulta sen verran uskottavia, että maailman voi uskoa. Osa kehityksestä on selvää jatkumoa nykytilanteesta ja erittäin helppoa uskoa, osa taas ylilyövempää, mutta yhtä kaikki huolestuttavaa.
Karsintavaihe on väliin raskas, mutta antoisa lukukokemus.