Karri on hiukan hassunnäköinen koira, sen valkoisessa turkissa on nimittäin punaisia, vihreitä, sinisiä ja keltaisia raitoja. Myös Karrin talo on valkoinen, ja samalla tavalla raidallinen. Karrin ystäviä ovat Sulo Saukko, Tipsu Tipu ja Kattiina. Tässä teoskaksikossa ilmeisen aktiivinen Karri keksii ystävilleen hauskaa puuhaa, opiskelua ja leipomista.
Karri opettajana on tarina siitä, kuinka Karri haluaa opettaa ystävilleen kaiken tietämänsä. Oppilaat kuitenkin astelevat hiukan opettajansa varpaille, päsmäröivät ehkä liikaakin ja lopulta Karrilla on opettajuudestaan ainoastaan paha mieli. Onneksi lopulta löytyy Karrinkin taitolaji ja kaikilla on koulussa kivaa.
Leipuri-tarinassa Karri lupaa leipoa syntymäpäiväkakun Sulo Saukolle. Kun jo uunista leijaileva ihastuttava tuoksu saa Karrin mahan myöryämään, kuinka hänen onnistuu – vai onnistuuko – vastustaa kiusausta juhliin saakka? Se jääköön luettavaksi, mutta joka tapauksessa kakkua syödään, se seikka on saletti.
Suhtautumiseni Karri-kirjoihin on hiukan kahtalainen. En erityisemmin lämpene Guy Parker-Reesen piirustustyyliin, mutta tarinat ovat toimeliaisuudessaan ihan hauskoja. Leipurikirjan loppuun on sisällytetty vielä Karrin parhaan suklaisen banaanikakun reseptiikkakin, jota ajattelimme kaksivuotiaan kanssa lähitulevaisuudessa kokeilla. Lisäksi sivuilla seikkaileva Lepe Leppis, jonka tarkoituksena on osallistaa erilaisin kysymyksin myös lukijoita tarinoihin, on mielestäni hyvä idea. Näin ollen plussan puolelle jäädään ja annan suositukseni.