Seitsemän vuoden tauon jälkeen on nyt viimeinkin ilmestynyt uusi osa Karhukirjeitä-lastenkirjasarjassa, Karhukirjeitä kuntolomalta.
Amalia-tädin pitäisi vähän pudottaa painoa, joten hän lähtee ystäviensä kanssa paikalliseen kuntoutuskeskukseen harrastamaan liikuntaa. Pikku Otso on sillä aikaa kotona konstaapeli Oiva Karhusen kanssa, mutta he käyvät välillä tätiä katsomassa.
Näköjään kuntoilu- ja elämäntaparemontti-innostus ulottuu lastenkirjoihinkin asti… Vai onkohan teeman valinta pelkkää sattumaa? Periaatteessa kirja on tyylillisesti yhtä hyvä kuin edellisetkin osat, mutta ei tämä silti ihan yhtä hyvältä tuntunut kuin ne. En sitten tiedä, onko se kirjan teemasta kiinni vai onko aika alkanut hivenen jo mennä ohi sarjasta.
Nauroin kyllä lukiessani useamman kerran. Aikuislukijan näkökulmasta hauskuus perustuu suurimmaksi osaksi sanaleikkeihin, joista ihan kaikki eivät taida mennä lapsille jakeluun. Sikäli tämä on hyvä kirja (ja kirjasarja), että tästä saavat eri-ikäiset ihmiset iloa irti.