Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
”Mistä on kultaiset tyttökirjaklassikot tehty? Kapinasta, kaipuusta, vapaudesta, vastarinnasta, haaveilusta, unelmista, villikukista, vallattomuudesta, rohkeudesta, rakkaudesta.”
Kirjablogisti ja kirjallisuudentutkija Sara Kokkonen on laatinut hurmaavan sisarteoksen edelliselle kirjalleen Rasavillejä ja romantikkoja (Avain 2013), joka kertoi suomalaisista tyttökirjoista. Kapina ja kaipuu puhuu ulkomaisista klassikoista Louisa M. Alcottista Merri Vikiin; jokaisesta kirjailijasta annetaan ensin asiantuntevasti ja mielenkiintoisesti kirjoitettu pienoiselämäkerta ja sen jälkeen äänessä ovat lukijat, kun Kokkonen on koonnut tyttökirjafanien kokemuksia rakkaista kirjoistaan.
Minulle tämä kirja oli kuin karamelli tai kukkakimppu keskellä kaamoksen harmautta. Luin sen ihastuneena melkein yhdeltä istumalta, sillä suurin osa kirjoista oli minullekin tuttuja, ainoastaan Neiti Etsiviä en ole suostunut lukemaan… Oli todella mieltä lämmittävää huomata, miten monille samat kirjat ovat merkinneet niin paljon ja miten suuri on kirjojen vaikutus ollut lukijoilleen. Erityisesti omakin suosikkini L. M. Montgomery on herättänyt yhä uusien sukupolvien ihastuksen. ”Uskon, ettei Annan lumo tule myöskään haihtumaan silmistäni vanhenemiseni myötä, vaikka teos on nuorille lukijoille suunnattu. Vaikken kirjoja aina muistaisikaan lukea uudelleen, luulen tulevani aina kantamaan Annaa sisälläni.”, kirjoitti 24-vuotias lukija.
Pikku naisia, Pieni talo preerialla, Salainen puutarha – kaikki nämä ja monet muut tulvehtivat esiin Kapinan ja kaipuun sivuilta. Kuten klassikoille sopiikin, lähes kaikki esitellyt kirjailijat teoksineen ovat melko vanhoja, vain useiden haamukirjoittajien luoman salanimi Carolyn Keenen Neiti Etsivä -kirjoja on ilmestynyt vielä niinkin myöhään kuin 1990-luvulla. Mutta klassikoillehan on ominaista myös se, että ne ovat ajattomia. Monet samat kysymykset koskettavat niin 1800-luvun amerikkalaistyttöjä kuin heidän sisariaan täällä Pohjolassa lähes 200 vuotta myöhemmin: oma identiteetti tyttönä ja naisena, ympäristön paineet ja odotukset, rakkaus ja ystävyys, ura ja itsensä toteuttaminen. Niinpä monen pinnaltaan opettavaisena ja jopa saarnaavanakin näyttäytyvän kirjan syvemmistä kerroksista voi löytyä yllättävän moderneja äänenpainoja.
Kapina ja kaipuu on kaunis kansikuvaansa myöten: Martta Wendelinin 1930-luvulla taiteilema Kotilieden kansi välittää menneen ajan lumoa. Tämän kirjan jälkeen tekee mieli sulkea televisio, läppäri ja kännykkä ja vetäytyä sohvannurkkaan Annan, Emilian, Jon ja Lauran seuraan.
