1960-luvun loppu: melkein tavallinen perhe ja kani joka saa nimekseen Jumala. Rukoillen toivottu veikkausvoitto muuttaa perheen elämän, repien heidät irti tutuista ihmisistä ja ystävistä, tuoden uusia tilalle. Kaikki koettuna ja kerrottuna pikkutytön silmin. 1990-luvun puoliväli: sama tyttö on jo aikuinen ja elämä jatkuu. Molemmilla vuosikymmenillä jonkinlaiseksi kiinnekohdaksi on saatu erakkomaisen Ellyn ja erilaisen Jennyn ystävyys. Paljon asioita, joista ei voi puhua, tapahtuu silti.
Kani nimeltä Jumala on sirpaleinen kertomus, johon hyvät ideat hukkuvat ja alut katoavat. Kirjassa on potentiaalia tai enemmänkin kirjailijassa, koska kyseessä on esikoisteos. Jotain maagisuutta kerronnassa on ja aion luultavasti antaa seuraavalle teokselle mahdollisuuden. Hahmot ovat hyviä, mutta on ehkä liiankin muotia kirjoittaa ihmisistä, jotka jostain syystä eivät saa elämässään mitään aikaiseksi.