Matilda Wiik – sitä nimeä hän nyt käyttää – on palkattu konttoristiksi Claes Thunen asianajotoimistoon. Thune pitää häntä hieman arvoituksellisena naisena eikä tämä suostu kertomaan syytä, miksi lähti edellisestä työpaikastaan vaikkakin hyvin suosituksin. Rouva Wiik on kuitenkin erittäin pätevä työntekijä, joten Thune on tyytyväinen.
Thunen elämän eräs tärkeä sisältö on Keskiviikkokerho, jossa kuusi herraa tapaavat toisiaan keskustelun ja juomien ääressä. Eräänä iltana he tapaavat toimistossa ja rouva Wiik on vielä paikalla; hän kuulee erään henkilön äänen ja tunnistaa sen. Se vie hänet likaisiin, rankkoihin ja vastenmielisiin muistoihin.
Helsinki 1930-luvun lopussa on hienosti läsnä romaanissa. Kun dramaattiset tapahtumat, pienetkin sellaiset seuraavat toistaan, voi vain aavistaa alla piilevää kuohuntaa. Menneet eivät ole unohtuneet, sillä kansalaissodan aaveet ovat läsnä useamman muistoissa. Sisäpolitiikka sekä Saksan ja muun Euroopan tilanne ei voi olla vaikuttamatta myös tiettyihin henkilöihin, jotka ovat mukana ääriliikkeissä. Thunekin joutuu pahoinpidellyksi kirjoitettuaan erään artikkelin sanomalehteen. Jopa Suomessa hieman epätyypillinen juutalaiskysymys nousee esille urheilukilpailujen yhteydessä ja Matildan veli, Konni, on muutenkin poissa tolaltaan.
Kirja on syvä sukellus dramaattisiin tapahtumiin pienissä seurapiireissä, esimerkiksi Thune on eroamassa vaimostaan Gabista, joka puolestaan juuri on julkaissut eroottissävytteisen novellikokoelman. Tapahtumat toki heijastavat laajempaa tulevaa myllerrystä, mutta vielä on aikaa nauttia romanttisista, uskalletuista seikkailuista ja pienistä herkuista keskellä Helsingin laajaa ja yllättävän antoisaa seuraelämää.
”Mutta kaikessa soi suru, huvittelunhaluun sekoittui vastahanka. Ehkä se on vain uuden sodan pelkoa, Thune sanoi. Pelolla on monta ilmenemismuotoa.”
Kangastus 38 on hieno ajankuva Helsingistä ennen toista maailmansotaa, eräiden satunnaisesti toisiinsa liittyvien henkilöiden kohtaamisista sekä tapahtumista, jotka voivat päättyä traagisestikin. Westö todistaa jälleen olevansa suuri Helsingin eri aikakausien kuvaaja. Tässä esimerksiksi selkeästi huomaa kielenkäytön vivahteet ja aikakauden yhtenevyyden, joka on varmasti ollut kääntäjälle haaste. Tosin kuuleman mukaan kirjailija tarkistaa itse myös suomenkieliset käännökset kirjoistaan.
Kangastus 38 on hieno aikakausiromaani, joka tarkastelee Helsinkiä ja suomalaisuutta monelta eri taholta. Läsnä on Helsingin huvielämä; ravintolat, elokuvateatterit, tavaratalotkin – ja kuvaus kattaa koko kaupungin asujaimiston, myös Pitkänsillan tuolla puolen…
Marko Gustafsson haastattelee Kjell Westöä Prosak-proosaklubilla.