Kielten opiskelu on harmillisesti viime vuosina menettänyt koulussa suosiotaan, minkä vuoksi Heidi Kotirannan lastenkirja Kamu maailmalla herätti heti huomioni. Totta tosiaan, miksipä kielet eivät voisi olla lastenkirjallisuuden aiheena? Jostain syystä aihetta harvemmin lähestytään tarinan keinoin muuten kuin alan oppikirjoissa, joten omasta puolestani kirja on mitä tervetullein lisä kirjahyllyyn.
Kirja kertoo Kaisan ja Kamun matkasta kuumailmapallolla aina Suomesta Ruotsiin, sieltä Isoon-Britanniaan ja lopulta Espanjaan. Matkan varrella tutustutaan maiden kulttuuriin ja kuullaan tietysti paikallista kieliä ja opitaan hyödyllistä sanastoa. Kirja ei ole erityisen pitkä, eikä tällä tietysti aloiteta mitään totista kielen opiskelua – eikä ole tarkoituskaan. Kamu maailmalla on lapselle pikemminkin ensikosketus vieraisiin kieliin ja ehkä se kärpänen, jonka puraisu herättää mielenkiinnoon kieliin laajemminkin.
Kotirannan teksti on oikein miellyttävää luettevaa, ja oikeastaan ainoa seikka joka itseäni vähän häiritsi kirjan toteutuksessa oli itse Kamu-jäniksen toteutus. Kamun silmät kiiltävät ja heijastavat valoa kuin lasipallot, mikä tekee hahmon katseen suunnasta vaikean hahmoittaa ja lopputuloksena Kamu jää hahmona omituisen ilmeettömäksi. Tätä yksityiskohtaa voisi kenties hieman tarkastella jos ja kun kirjalle tulee jossain vaiheessa jatkoa, ja toivon kyllä että tulee. Kamu maailmalla herättelee onnistuneesti mielenkiintoa kieliin, joten mikä jottei matka jatkuisi Espanjasta vielä pidemmällekin!