Arkkitehti Manu Humppi huomasi opintojensa aikana, ettei Lapin erämaiden autiotuvista ja kammeista ole juuri kirjoitettu niiden arkkitehtuurin ja rakennusten historian kannalta, vaan kirjallisuus oli pääasiassa retkeilijöille suunnattuja luetteloita. Tilanteen paikkaamisesta avautui oiva arkkitehtiopintojen diplomityön aihe ja Kammit ja autiotuvat ilmestyi vuonna 2008.
Nyt käsillä oleva kirja on pitkään työstetty suurelle yleisölle suunnattu painos diplomityöstä. Kirjasta on jätetty pois akateemiset lähdeviitteet ja tutkimusaineistot. Kirja esittelee erämaarakentamista ja pohtii erämaan ja rakennuksen välistä suhdetta. Kirjassa esitellään myös kammit ja autiotuvat rakennustyyppeinä historiasta lähtien ja käyden läpi esimerkkejä nykyisistä tuvista.
Kirjasta löytyy myös ajatuksia erämaarakennusten korjaamisesta ja uudisrakentamisesta. Lopussa on muun muassa ehdotelmat autiotuvan mallille niin metsämaahan kuin tunturien avomaisemiin ja uuden kammin suunnitelmat, jotta perinteinen rakennusmalli pysyisi elävänä ja käytössä.
Kammit ja autiotuvat on kiehtova kirja, jonka luin mielenkiinnolla, vaikka itse en varsinaisesti aiheesta olekaan kiinnostunut. Sehän on perinteinen hyvän tietokirjan merkki. Kokeneissa lapinkävijöissä ja autiotuvissa yöpyneissä kirja herättää varmasti enemmän vastakaikua. Runsaasti kuvitettu kirja on esineenä miellyttävä ja ilo silmälle.