Yksi itseltäni eniten huomiota saanut strippisarjakuva on Jarkko Vehniäisen ja Marja Lappalaisen Kamala luonto. Yksinkertaisista metsästävistä petoeläimistä ja esimerkiksi täysin kajahtaneesta Ketusta riittää toimivia vitsejä.
Sunnuntaivuoro on viides Kamala Luonto sunnuntaisarjakuva -kokoelma. Sunnuntaisarjakuvastripit eroavat viikkostripeistä siinä, että stripillä on käytössään kolme riviä kuvia yhden sijaan. Koska strippien rakenne on erilainen, ovat niiden vitsitkin erilaisia. Pelkän vitsin sijaan lisätila antaa tilaa kertoa tarina tai syventää hahmojen persoonallisuuksia.
Kamala Luonto on jo sen verran pitkäikäinen sarjakuva, etteivät hahmot tarvitse syvennystä. Metsä on täynnä mainioita persoonia, joiden varaan Vehniäinen ja Lappalainen voivat helposti rakentaa idean kuin idean. Tässä kokoelmassa statisteista pääsee enemmän esiin introvertti majava, joka alati taistelee ujouden ja yksinäisyyden välillä.
Toki sunnuntaisarjakuvastripeistä koostuvat sarjakuvakirjat ovat edustavia pikku paketteja. En itse ole niiden suurin ystävä, sillä vaikka sunnuntaistripit ovat hyviä, ne ovat parhaimmillaan tavallisten strippejen värittäjänä. Kamala luonto kuitenkin jaksaa naurattaa ja naurua jos mitä maailma tällä hetkellä kaipaa.