Syksyisin on synkkää ja pimeää. Ainoa, joka on riemuissaan tästä, on Hirvi, jolle syksy tietää seuraelämän piristystä kiima-ajan muodossa. Hänellä onkin valmiiksi pissaansa deodorantiksi ja sekös iskee vastakkaiseen sukupuoleen.
Jarkko Vehniäinen ja Marja Lappalainen karkottavat syksyn pimeyttä Kamala luonto -sarjakuvallaan. Nousukiidossa on jo 22. Kamala luonto -teos. Se sisältää tutunoloisen annoksen piereskeleviä eläimiä, jotka miettivät niitä näitä, joskus osuen filosofiseen jyvään.
Tavallisesti eniten huomiota saavat stripin keskushahmoina toimivat Ilves ja Kärppä. Moneen muuhun metsänasukkiin verrattuna ne ovat tervejärkisempiä. Heitä motivoivat mukavuudenhalu ja syötäväksi saatavat jänikset. Tällä kertaa huomiota annetaan tavallisesti vähemmän nähdyille hahmoille, kuten itsekeskeiselle karhulle ja ailahtelevalle hirvelle. Oma suosikkini hahmokirjosta ovat poliittista vallankumousta toivovat jänikset, jotka eivät koskaan edisty kokouksissaan.
Kokoelman sarjakuvissa myös eksytään pihapiirin eläinten seuraan aikaisempaa enemmän. Tämä huomion siirtely onkin hyväksi, sillä se tarjoaa uusia asioita, joille nauraa ja villieläinten näkökulma kesytettyihin on hyvä aihepiiri.
Kuten useimmat strippisarjakuvat Kamala luontokin on parhaimmillaan pieninä annoksina. Silloin metsäneläinten toilailut eivät ala toistamaan itseään. Kamalan luonnon parissa viihtyy hyvin, vaikka vitsit useimmiten ovat hyvin yksinkertaisia. Harvat stripit jäävät erityisesti mieleen, mutta ne jotka jäävät, jäävätkin sitten pitkäksi aikaa.