”Mielessäni on halu, aikomus ajatuksissani, ryhtyä laulamaan, käydä kertomaan, esittämään perittyjä kertomuksia, laulamaan ikivanhoja runoja. Sanat jo sulavat suussani, kertomukset virtaavat vuolaasti, ne tunkevat kielelleni ja tulvivat hampailtani.”
Näin alkaa Kalevala. Eikö kuulosta tutulta? Tämä onkin nykykielinen Kalevala, vantaalaisen papin Risto Pottosen kymmenen vuoden työn tulos. Kansalliseepoksen teksti on muovattu nykykieliseen muotoon lyhentämättömänä.
Ensimmäistä kertaa ei olla pappia kyydissä – Aulis Rintala julkaisi oman Kalevala nykysuomeksi -kirjansa Pilot-kustannuksen kautta vuonna 2006. Rintalan teosta en ole nähnyt, joten en voi verrata, mutta ilmeisesti sitä on jonkin verran lyhennetty. Pottosen teos kehuukin olevansa ensimmäinen lyhentämätön nykykielinen Kalevala.
Tiedäpä tuosta. Mielenkiintoinen kirja tämä kuitenkin on. Itse pidän kalevalamitasta ja alkuperäisessä tekstissä on oma taikansa, mutta en minä silti ole Kalevalaa koskaan lukenut kannesta kanteen. En tiedä, lukisinko tätäkään, mutta jos vanha ja erikoinen kieli on ollut esteenä kansalliseepokseen tutustumiselle, Kalevala suomeksi korjaa sen ongelman. Vahvat tarinat välittyvät kirkkaammin, kun hankala kieli ei ole esteenä.
Kirjan arvoa esimerkiksi koulukäyttöön lisää vielä lopun muistiinpanot, tulkinnan avuksi, kuten otsikko kuuluu. Niissä taustoitetaan runoja varsin tiiviisti, mutta asioita valaisten ja tutkimukseen viitaten. Kaikkiaan siis varsinainen kulttuuriteko, jota on helppo suositella Kalevalasta kiinnostuneille!