1970-luvun lopun Kuubassa Fidelin ja Chen vallankumous voi ja elää hyvin. Ajan henkeen kasvanut nuori ja lupaava runoilija Raúl kohtaa runonlausuntaillassa kauniin Juanan, ja ajautuu pään pyörälle vievään suhteeseen hänen kanssaan. Vähitellen Raúl huomaakin kiinnostuvansa enemmän Juanan kaksossisaresta Mirandasta, eikä tunne ole lainkaan yksisuuntainen. Kirjoittajana Raúl saa vähitellen mainetta, ja hän ajautuu myös melko omaperäiseen taiteilijayhteisöön Andy Warholin hengessä. Vähitellen Raúlkin alkaa runoillaan ottamaan hieman kriittisemmin kantaa vallitseviin oloihin, ja hän joutuu vaikeuksiin Fidelin viranomaisten kanssa.
Romanttisena ja intohimoisena — paikoin varsin eroottisenakin — kolmiodraamana alkanut elämänmakuinen tarina saa vähitellen yhä synkempiä sävyjä, kun Kuuban kommunistinen puolue kiristää otettaan kansalaisistaan. Sananvapauden rajoittaminen, kansalaisvalvonta ja pidätykset ovat arkipäivää, ja pian Raúlin ja Mirandankin yhteiselämä joutuu ylitsepääsemättömiin vaikeuksiin.
Norjalainen Torgrim Eggen on tämän vuoden suurimpia kirjailijalöytöjä itselleni. Kuten muukin hänen tuotantonsa, Kaksoset on taitavasti laadittu ja paljon asiaa sisältävä monipuolinen romaani. Eggen tuntuu hallitsevan aihepiirinsä suvereenisti, ja ainakin itselleni suurin osa romaanin sisälle sijoitetusta historiallisesta aineksesta oli aivan uutta tietoa. Aikaisemmin lukemistani Sisustajasta ja Pärstäkertoimesta poiketen Kaksosista on kuitenkin satiiri kaukana. Loppua kohti yhä ahdistavammaksi käyvää romaania ei kuitenkaan malta laskea käsistään ennen loppuratkaisua. Hieno kirja.