Psykiatrian erikoislääkäri Minna Sadeniemi ja hänen kollegansa ovat kirjoittaneet tärkeän kirjan. Se puhuu kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, sairaudesta, jota kutsuttiin ennen maanis-depressiivisyydeksi ja jonka diagnosointi ja ymmärtäminen ovat kehittyneet viime aikoina huomattavasti.
Masennuksestahan on jo puhuttu paljon, ja eräissä piireissä sitä on jo pidetty ylidiagnosoituna ja ylilääkittynäkin tilana, mutta kaksisuuntainen mielialahäiriö on vasta saamassa julkisuutta ja kasvot vaikkapa eräiden kirjojen kautta, kuten Päivi Storgårdin Keinulaudalla osoittaa.
Sadeniemen kirja on kauttaaltaan selkeä ja asiallinen. Siinä kuvataan järjestelmällisesti sairauden eri tyypit, sairaudelle ominaisten mielialojen äärimmäisten vaihtelujen kulku ja oireet, sairauden kanssa selviytyminen, eri hoitomuodot sekä omaisten ja muiden läheisten asema. Mukana on paljon potilastarinoita, joiden kautta eri kysymyksiä peilataan.
Pidin erityisesti tässä kirjassa sen kiihkottomasta ja asiallisesta lähestymistavasta. Lukijaa ei yliarvioitu kuormittaen häntä latinankielisellä sanaviidakolla, mutta mikä tärkeintä, häntä ei myöskään aliarvioitu käyttäen lässyttävää ja hyssyttävää asennetta. Onhan tärkeä muistaa, että vaikeankin psyykkisen häiriön vaivaama ihminen on myös monessa suhteessa ”normaali” aikuinen tai nuori.
Tärkeä kirja siis tärkeästä aiheesta. Kuten teoksen alaotsikkokin kertoo, sitä voi lämpimästi suositella sekä potilaille että omaisille.