Aleksei Osipov ja Maija Rasilainen. Todelliset henkilöt, jotka eivät ole enää kertomassa omaa tarinaansa. Miten kaikki kävi, mitä tapahtui kun he sisällissodan aikana rakastuivat, pakenivat ja kuolivat. Martti Linna on kertonut sen niin kuin se ehkä olisi voinut olla.
Osa kirjasta kertoo siitä kuinka sodan keskellä Aleksei ja Maija tapaavat. Suomessa on sisällissota ja kellään ei ole oikein hyvä olla. Saa olla varuillaan kaiken aikaa. Aleksei on sotilas, Maija on hoitajana sairaalassa, johon tuodaan jatkuvana virtana haavoittuneita ja kuolleita…
Maijalla on Ensio-veli ja pikkusisko Leena. Sota vie Ension ja Leena menehtyy muuten. Maijan vanhemmat ovat kuolleet. Maijalla ei ole kuin Aleksei. Aleksei on ”sotaisa” luonteeltaan, mutta Maija näkee hänessä jotain.
Tapahtumat sijoittuvat Kymenlaaksoon ja tuttuja paikkoja kymenlaaksolaisille vilisee. Aleksei komentaa punaisten savon rintamaa. Raskasta ja synkkää aikaa, mutta silti kerrottu niin, että ihmisyyden ymmärtää.
Kirjan loppuosa kertoo ajasta, jonka Aleksei ja Maija ovat saarella, jossain Suomenlahdella, odottamassa pelastajiaan, joita ei tule. Aluksi he ovat siellä kaksin. Aleksei jalastaan haavoittuneena ja Maija vahvempana, joka hoitaa, etsii ruokaa. Sitten saarelle rantautuu muita ja loppu häämöttää…
Surullisen kaunis tarina.