Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kaikki särkyneet paikat on Poika raidallisessa pyjamassa -romaanin jatko-osa. Kirjoittajalleen, irlantilaiselle John Boynelle Poika raidallisessa pyjamassa on ollut maailmanlaajuinen menestys, kirjaa on myyty yli kuusi miljoonaa kappaletta. Myös suomenkielisenä (Bazar 2008) kirja on menestynyt. En epäile, etteikö niin tapahtuisi jatko-osallekin, on se niin ensimmäisen osan kaltainen – unohtumaton!
Keskushenkilö Gretelin tarina alkaa virkkeellä, jota oikeastaan koko tarina kuvaa ja joka loppulauseeksikin hyvin sopisi. Siinä ”paholaisen tytär” miettii:
Jos jokainen ihminen on syyllinen kaikkeen tekemättä jättämäänsä hyvään, kuten Voltaire toteaa, niin minä olen osaltani yrittänyt koko elämäni saada itseni vakuuttuneeksi siitä, että olen syytön siihen kaikkeen tehtyyn pahaan.
Koko elämänsä Gretel yrittää saada vapautuksen syyllisyydestä, vapautuksen osallisuudesta tekoihin, joihin ei itse osallistunut. Tekojen lähellä hän oli, ihan holokaustin piikkilangan kyljessä, toisella puolella tosin. Gretel joutuu salailemaan ja pakenemaan menneisyyttään. Hän on Poika raidallisessa pyjamassa -kirjassa olleen pojan Brunon isosisko. Bruno tutustui piikkilangan läpi juutalaiseen poikaan, kömpi aidan raosta pojan luokse leiriin ja joutui kaasutetuksi. Kirjailija sanoo tienneensä, että tulee kirjoittamaan isonsiskon tarinan, pöytäkoneella oli jo tiedosto nimellä Gretelin tarina. Pandemian sulkutila sai kirjailijan tuntemaan, että kirjoittamaan oli ryhdyttävä nyt, paljon aikaisemmin kuin hän oli suunnitellut. Kolmiosainen tarina on jakautunut kahteen välinäytökseen, jossa on heijastumia Poika raidallisessa pyjamassa -teokseen.
Gretel asui perheensä kanssa keskitysleirin vieressä. Isä toimi leirin komentajana, ”isän nimestä tuli kauheuksien ja inhottavien rikosten synonyymi”. Sodan päätyttyä Gretel pakenee äitinsä kanssa Puolasta ensin Pariisiin. Pelkoa ja häpeää pakoon he eivät kuitenkaan pääse.
Kirja kertoo Gretelin eri ikäkausista ja elämän vaiheista rinnakkain: nuoren tytön vaiheista Pariisissa, nuoren naisen elämästä ja kohtalokkaista tapahtumista Australian Sydneyssä. Sitten hypätään yhdeksänkymppisen viehättävän leskirouvan elämään Mayfairissa Lontoon kartanokorttelissa. Missä ajassa kulloinkin ollaan, vaatii hieman paneutumista lukijalta, mutta onnistuu hyvin kyllä.
Leskirouvalla on keski-ikäinen poika Caden, joka vielä keski-ikäisenä etsii omaa polkuaan, ei kykene sitoutumaan pitkäaikaiseen liittoon ja on nyt menossa neljättä kertaa naimisiin. Äitiään Caden käy kyllä katsomassa.
Talossa on viisi isoa huoneistoa. Kerrosta alempana asuu muistisairas Heidi. Mikä Gretelin, Heidin ja Heidin pojan Oberonin sukulaissuhde on, selviää vasta loppusivuilla.
Kun talossa yksin asuva vanhaherra kuolee, huoneiston ostaa kolmihenkinen perhe. Perheen isä on paljon matkoilla, äidin huolenpito on ailahtelevaista. Gretel huomaa, että yhdeksänvuotias Henry-poika ei voi hyvin, isä pahoinpitelee poikaa. Tämä tuo Gretelin mieleen muistoja, jotka hän on yrittänyt koko elämänsä jättää taakseen. Saa hänet pohtimaan omaa syyllisyyttään pikkuveljen kuolemaan ja laajemmin natsien hirveyksiin. Oliko hän syyllinen isänsä tekoihin? Olisiko hän voinut toimia toisin? Ja nyt, kun hän näkee vääryyttä, ummistaako silmänsä vai toimiiko. Hän valitsee toimia, mutta miten ja mitä siitä seuraa, selviää aivan loppusivuilta.
Boyne kertoo tarinalla siitä, mistä psykologia puhuu havainnoin ja tutkimuksin. Sodat ja katastrofit synnyttävät pelkoja ja syyllisyyksiä sekä niihin osallistuvissa että heidän läheisissään, lähipiirissään ja koko kansakunnassa. Niiden vaikutukset voivat jatkua jopa kolmanteen ja neljänteen sukupolveen saakka. Psykoanalyytikot puhuvat taakkasiirtymistä, jotka vaikuttavat ihmiseen koko elämänkaaren ajan, syntymästä kuolemaan. Jos niitä ei ole mahdollista käsitellä, ne pyrkivät esiin elämän isoissa käännekohdissa kuten murrosiässä, vanhemmuudessa tai viimeistään vanhuudessa. Jotta niistä voi vapautua, ne täytyy kohdata. Gretel kohtasi oman syyllisyydentunteensa yhdeksänkymppisenä.
Tarinan Boyne on kertonut kiinnostavasti ja konstailemattomalla kielellä. Iso kiitos Kari-Pekka Toivoselle hienosta suomennoksesta! Jos olet lukenut tai nähnyt elokuvan Poika raidallisessa pyjamassa, suosittelen lämpimästi tätä kirjaa. Suosittelen, vaikka et olisi lukenutkaan.