Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kosmologialla on takanaan uskomaton vuosisata. Sata vuotta sitten emme tienneet universumin menneisyydestä ja varsinkaan sen alkuperästä yhtään mitään. Nykyään tiedämme, että universumi koki ensimmäiset hetkensä noin 13,8 miljardia vuotta sitten ja olemme myös pystyneet hahmottamaan maailmankaikkeuden menneisyyttä uusilla tavoilla ja ennen näkemättömän tarkasti. Siitäkin huolimatta moniin kysymyksiin ei ole vielä löydetty vastausta.
Ensimmäinen mysteeri on niin kutsuttu pimeä aine. Vuosikymmeniä kestäneiden mittausten jälkeen olemme varmoja, että suurin osa maailmankaikkeuden aineesta ei ole atomeja tai muitakaan tunnettuja aineen muotoja. Mitä tämä salaperäinen pimeä aine onkaan, se on jotain joka vaikuttaa lähinnä painovoiman kautta, mutta ei juurikaan säteile, heijasta tai absorboi valoa. Toinen mysteeri on kiihtyvästi laajeneva maailmankaikkeutemme ja siitä vastuussa oleva pimeä energia. Mitä tämä pimeä energia on tai miksi sitä ylipäätään on olemassa, on niin ikään täydellinen mysteeri.
Jopa tavalliseen aineeseen liittyy itsepintaisia salaisuuksia. Protoneja, elektroneja ja näiden muodostamia atomeja voidaan kyllä luoda hyvin ymmärrettyjen prosessien avulla, mutta silloin syntyy myös vastaava määrä eksoottisia hiukkasia eli antiainetta. Aina kun tällainen ainehiukkanen ja antiainehiukkanen törmäävät, ne kuitenkin annihiloivat toisensa eli lakkaavat olemasta. Tästä huolimatta universumissamme on huomattavasti enemmän atomeja kuin antiainetta. Miksi universumin synnyssä toista syntyi enemmän kuin toista on kysymys, johon vallitseva käsityksemme fysiikasta ei osaa vastata.
Astrofysiikan ja tähtitieteen professori Dan Hooper pitää siis selvänä, että meiltä puuttuu keskeiset tiedot, joilla voimme selittää maailmankaikkeuden toiminnan ja jokainen näistä arvoituksista liittyy kiinteästi nimenomaan alkuräjähdykseen ja sitä välittömästi seuranneisiin hetkiin. Minkälaiset nuo varhaiset olot lienevät olleetkaan, selvää on että nykyisin tuntemamme fysiikan lajit eivät silloin vielä päteneet. Yksi suuri kirjan esittämä kysymys on onko kyseiset ongelmat vain selvittämättömiä yksityiskohtia vai sittenkin oireita syvemmästä tavassa, jolla tarkastelemme maailmaa?
Tässä vaiheessa lukija kenties arvaakin, että tästä kirjasta on turha odottaa valmiita vastauksia näinkin suuriin kysymyksiin. Sen sijaan Hooper vie lukijan mielenkiintoiselle matkalle, jossa kerrotaan mitä tällä hetkellä olemme saaneet selville, ja miten yritämme ratkaista näitä kiehtovia arvoituksia. Vaikka kirjassa käsitellyt asiat eivät ole kenties kaikkein helpoimpia ymmärtää, niin yllättävän selkeästi Hooper onnistuu kuitenkin asiansa selittämään. Kirjan ansioksi voikin laskea sen, että se varsin onnistuneesti popularisoi aiheen suurelle yleisölle. Mikäli aiheesta etsii hyvää perusteosta niin tästä kirjasta kannattaakin ehdottomasti aloittaa.