Yön talo -sarjan seitsemäs osa alkaa varsin dramaattisissa merkeissä, sillä edellisosan traagisten tapahtumien seurauksena Zoeyn sielu on pirstoutunut ja poistunut tuonpuoleiseen ja maan päälle on jäänyt vain hänen tyhjä ruumiinsa. Tarun mukaan Zoeylla on vain seitsemän päivää aikaa palata ruumiiseensa, tai hänen sielunsa jää ikuisiksi ajoiksi harhailemaan elämän ja kuoleman välille. Syyllisyys tuntuu kuitenkin kahlitsevan Zoeyn tuonpuoleiseen, eikä hänellä näytä olevan halua palata. Voisiko joku matkata hakemaan hänet takaisin? Miten se onnistuisi kuolematta? Lisäpaineita Zoeyn pelastamiselle luo se, että Afroditen näyn mukaan maailma tuhoutuu ellei Zoey suostu palaamaan ruumiiseensa.
Zoeyn pelastamispyrkimysten ohella Stevie Rae on ongelmissa Refaimin kanssa, sillä pelastettuaan Stevie Raen varmalta kuolemalta Stevie Rae ja korppi-ilkkuja ovat leimaantuneet toisiinsa. Miten toimia jos huomaa olevansa rakastunut pahuuden ilmentymään? Myös Refaimin olemassaolon salaaminen alkaa olla yhä vaikeampaa – varsinkin omalta poikaystävältä.
Vaikka kirjan juoni ensilukemalta vaikutti kaoottiselta, pysyi tarina hyvin kasassa ja mielestäni Kahlittu onkin Yön talo -sarjan tähänastisista osista paras. Vaikka suurin yliluonnollisuus-, ja vampyyribuumi menikin jo, näitä kirjoja jaksaa yhä lukea. Yliluonnollisuus kulkee luontevana osana tarinaa, eikä tunnu päälleliimatulta. Vampyyritkaan eivät ole sieltä perinteisimmästä päästä, ja jos totta puhutaan niin henkilöiden vampyyrius pääsee lukijalta aika usein unohtumaan. Erityisen positiivisesti olen yllättynyt siitä, että sarja vain paranee edetessään. Stevie Raen roolin kasvattaminen sarjan myötä on ollut hyvä ratkaisu, ja hän on tässäkin kirjassa yhtenä kertojista. Lisäksi lukija pääsee kurkistamaan myös Refaimin pään sisälle. Omasta mielestäni Stevie Raen tarina onkin yksi sarjan kiehtovimmista, kirjailija tuntuu saavan hänen hahmonsa elävämmäksi kuin Zoeyn.
Jos yliluonnolliset nuortenkirjat kiinnostavat, suosittelen tutustumaan Yön talo -sarjaan. Kannattaa kuitenkin aloittaa sarjan alusta, tähän tarinaan ei nimittäin ole helppoa hypätä kesken kaiken mukaan.