Carmen Maria Machado on esseisti, novellisti ja kriitikko, joka esikoisteoksessaan esittelee mielenkiintoisia näkyjä, joita voisi lyhyesti luonnehtia feminismin, queerin ja kauhun avainsanoilla. Novelleista välittyvät naisen elämän ja kehollisuuden arkipäiväiset kauhut.
Aloitusnovellissa Aviomiehen tikki kuvataan naista, jonka aviomies haluaa avata tämän kaulaa koristavan vihreän nauhan – tämä tarina on uusintatulkinta amerikkalaisesta lasten klassikkokauhutarinasta The Green Ribbon, joka on ilmestynyt kirjassa In a Dark, Dark Room. Lasten kauhukertomus on vain saanut tuhdin kuorrutuksen feminististä kehollisuuden ja naisen osan kuvausta.
Inventaario alkaa kuvauksena erään naisen seksikumppaneista, mutta saa pian maailmanlopullisia käänteitä. Oikeat naiset ovat lihaa ja verta kuvaa maailmaa, jossa jotkut naiset kalpenevat olemattomiin. Residenssivieras esittelee varsin ravistuttavan taiteilijaresidenssivierailun.
Kokoelman pisin novelli, Erityisen törkeää, jakaa varmasti mielipiteitä. Erityisen puuduttavaa, luonnehti eräs Goodreads-arvostelija. Novellissa on 272 lyhyttä jaksokuvausta Kova Laki: Erikoisyksikkö -sarjasta, paitsi että vaikka en olekaan sarjaa koskaan katsonut, olen melko varma, että nämä eivät ole aitoja jaksoja… Formaatti on totta tosiaan puuduttava, mutta toisaalta Machado onnistuu kyllä lyhyimmillään lauseen-parin aihioilla luomaan todella kiehtovia tarinanalkuja.
Kahdeksan puraisua on kehollinen, värisyttävä, queer ja feministinen novellikokoelma, jossa on hienoja ideoita.