Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ja nyt tämä Napoli-sarja sitten loppuu – voi! Kyseessä on kuitenkin yksi viime vuosien tärkeimpiä lukuelämyksiäni. On ollut ilo seurata Elenan ja Lilan vaiheita, olkoonkin että välillä tekisi mieli ravistella kumpaakin, mutta se johtunee siitä, että henkilöhahmot ovat elävän ihmisen kaltaisia, eivät mitään kiiltokuvia, ei edes tarinan kertoja Elena, eikä varsinkaan hän.
Tässä neljännessä osassa kirjailijana menestynyt Elena päättää palata maailmalta Napoliin, eikä sielläkään minne tahansa, vaan ihan kotikortteliin. Elena on käynyt hermojaraastavaa taistelua kahden elämänsä miehen, puolisonsa ja kahden tyttärensä isän Pietro Airotan ja jo varhaisnuoruudesta tutun hurmurin Nino Sarratoren välillä. Mutta palattuaan Napolin kortteliin ystävyys Lilan kanssa saa uutta potkua; Elena alkaa vähitellen hyväksyä, ettei Lila pidä hänen kirjoistaan tai kirjoista ylipäänsä, vaan haluaa puolestaan menestyä yrittäjänä tietokonealalla. Elena pohtii suhdettaan Lilaan näin:
”Olin lapsesta lähtien antanut hänen mielipiteilleen liikaa painoa, ja nyt tuntui kuin olisin vapautunut taakasta. Lopultakin oli selvää, että minä en ollut Lila ja Lila ei ollut minä.”
Samaan aikaan koko Napolissa ja korttelin asukkaissa tapahtuu paljon muutoksia. Vanhempi polvi, sen mukana Elenan vanhemmat ja appivanhemmat, ikääntyvät väistämättömästi. Lapset kasvavat ja aiheuttavat omia ongelmiaan. Solaran veljekset Marcello ja Michele ne vain pysyvät seudun pelättynä kaksikkona, joita kukaan ei uskalla vastustaa – paitsi tietysti mitään pelkäämätön Lila. Mutta lopulta katastrofit eivät kierrä häntäkään.
Aiemmissa osissa on annettu ymmärtää, että naiskaksikon tiet erkanevat lopullisesti. Tämä neljäs osa kertoo ainakin osittain syitä siihen. Mikään ei ole pysyväistä, mikään ei jatku loputtomiin. Niinhän käy myös tämän kirjasarjan kanssa. Vaikka se runsaine sivumäärineen, valtavine henkilögallerioineen ja pikkutarkkoine kuvauksineen oli välillä hieman työlästä luettavaa, palkinto oli iso. Ehkäpä tässä kirjasarjassa on jotain elämää suurempaa.
