Kati Närhi on minulle tuttu ennen kaikkea sarjakuvapiirtäjänä, esimerkiksi Agnes-sarjakuvistaan (Saniaislehdon salaisuudet). Vaan onhan hän myös monipuolinen ja lahjakas kuvittaja. Siitä hyvä esimerkki on tämä kauniisiin ja huolella tehtyihin lastenkirjoihin erikoistuneen Capuchinan julkaisema Kadoksissa, joka pääsi Suomen kirjataiteen komitean vuotuiselle Kaunis kirja -listalle ja on menestynyt kilpailuissa myös maailmalla.
Sanaton tarina kuvaa sitä, miltä tuntuu kun ystävä muuttaa pois. Jäljelle jää vain harmaa, ikävä tyhjyys. Ystävän näkee kaikkialla, kaduilla ja kaupassa ja ties missä. Onneksi yhteys ei ole kokonaan poikki ja ystävältä tuleva kirje palauttaa taas väriä maailmaan. Lopulta voi huomata, että maailmassa on paljonkin värikkyyttä ja ilon aihetta.
Kadoksissa on todella ilo silmälle, erittäin kaunis kuvakirja, jossa käsitellään tunteita hienovaraisesti ja tyylikkäästi. Tähän kirjaan sanattomuus sopii oivallisesti: kaikki tarinankerronta jää kuvituksen vastuulle ja kuvitus saa hyvin tilaa kertoa sanottavansa.
Olisi mielenkiintoista nähdä, miten lapset näin pelkistettyyn tyyliin suhtautuvat. Minusta tämä on hieno, mutta kiinnostaako lapsia? Toivottavasti. Ainakin vahvasti värimaailmalla pelaava kirja on sinänsä helposti ymmärrettävä, eikä tarinan avautuminen kovin vaikeaa ole. Kuten aina näiden sanattomien kuvakirjojen kanssa, kielitaito ei ainakaan asetu esteeksi. Aikuisen kanssa luettuna tästä voi saada aikaan hyvää keskustelua tarinan tulkitsemisesta.
Kaunis kirja, joka tapauksessa, ja yksin sen vuoksi tämä on selailemisen arvoinen, mikäli kirja jossain vastaan tulee.