”Ihmisenä isä on hyvin itsepäinen. Tietää tasan tarkkaan mitä tahtoo. Samalla hän on kuitenkin äärimmäisen rehti ja luotettava.” – Maarit, nuorempi 1972 syntynyt tytär.
Pauli Nevala, Teuvan Rivakka -nimellä on tehty urheilijaelämäkerta heti urheilu-uran loppuessa puoli vuosisataa sitten. Tässä uusimmassaan ensi vuonna 80 täyttävä, sydämentahdistimella varustettu Kaamea heittäjä-Pauli kertailee mennyttä elämää urheilun välillä tyystin unohtaen. Monenmoista ’säveltelyä’ elämään on mahtunut: laulujen laatimista, kunnallispolitiikkaa kolmessa puolueessa, lapiohommia TVH:lla, kullankaivuuta; toimimista puhelinkorjaajana, portsarina, raittius-, nuoriso- ja urheiluohjaajana sekä vellikuskina.
Nyt eläkepäivinä mielipiteen sanomisen vapaus asiasta kuin asiasta puhututtaa miestä, ja näitä ajatuksia on kirja täynnä: valtionkirkosta biorytmeihin, lääkäreistä ufoihin. Nevala sanookin, että kukin saa ajatella, vaikka pölhöksi sanoisivat. Pauli haki aikoinaan Teuvan kunnanhallitukselta jopa kylähullun papereita – eivät myöntänet.
Naisiin ja viinaan ei tämä maailmantähti, monen muun huippu-urheilijan tavoin ole sotkeutunut, vaikka moneen asiaan onkin: ”Yksi nainen minulle on riittänyt.” Vaimo-Mirja, vuodesta 1965. Lehtipuheet ovat lehtipuheita.
Steroidien koiralle kokeilu sen sijaan on totta: koirakos lähti kuin ammus. Ja siitä innostuneena alkoi oma aineiden käyttäminen lääkärien toppuutteluista huolimatta. Lusikselle ei saanut antaa niin paljon etumatkaa. Tosin hormoneista ongelmiakin oli: ”Kusi oli sellaista puoliksi velliä. Munuaisten toiminta ja aineenvaihdunta olivat niin voimakasta.” – Tuolloin Väätäinen oli epokuurilla, ja turha siinä on Miedonkaan hurskastella, jottei ole muka kuullutkaan aineista.
Kaikkea asiaa maan ja taivaan väliltä kirjasta löytyy, ihan liiankin kanssa. Mutta hyvä huomata, että vaikka olisi maailman paras urheilija jossakin lajissa, niin ajatukset ovat kuitenkin kuin kenen tahansa talleron. Mieleen ponnahtaa lukiessa, että jos Pauli ei ole Kyrön Mielensäpahoittajan esikuva, niin ainakin kummisetä on. Osaa mies itseironiankin kertoessaan poliittisen uransa saavutuksista: ”Kaksi katulamppua risteykseen, muutama samaan kylään mäen lähelle ja kolme hidastetöyssyä.”
Tiivistettynä: Kirjan kansikuva on mustavalkoinen, mikä kuvaa hyvin tätä suorapuheista jääräpäätä, sanojensa takana seisovaa rehtiä miestä, joka eli karun ja köyhän lapsuuden ja joka lapsena näki juopon isänsä puukotuksen ja kuoleman. Pauli Nevala on ansainnut muistomerkkinsä: 26-metrisen keihäsmonumentin Teuvan Parranvuorella. Sen verran kätevämpi meitä monia Tokion olympialaisten kultamitalisankari on ollut ja taitava muutenkin.
”Sen olen oppinut, että toiset tekevät mitä osaavat, mutta isä mitä haluaa. Valmentaa ravihevosia, kasvattaa mehiläisiä, kaivaa kultaa, rakentaa kanteleita, viuluja, huiluja ja vaikka mitä. Jos isä jotain päättää, hän tekee.” – Marjo, vanhempi vuonna 1966 syntynyt tytär.