Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Tämä Kaakkois-Aasian historia onkin järeä teos: liitteet poislukien lähes 500 sivua ja paljon tekstiä sivulla. Kannattaa siis varautua vähän pidemmälle reissulle Kaakkois-Aasiaan. Eipä aluetta ihan tuosta noin vain voi läpi suhauttaakaan, asuuhan tuossa sinänsä melko pienessä maailmankolkassa yli 650 miljoonaa ihmistä, joten ei ihme, että alueen historiaan mahtuu paljon kaikenlaista.
Marja-Leena Heikkilä-Horn lähtee alueen varhaisista valtakeskuksista, kuten Funanin kulttuurista, joka tavataan ajoittaa vähän ajanlaskun alkamisen jälkeen. Alueen varhainen historia on monin tavoin epämääräistä. Valtaosa historiankirjoituksesta alkaa 1800-luvulla, kun alueen siirtomaaisännät kiinnostuivat kirjaamaan ylös omistustensa historiaa – usein erilaisin poliittisesti ja etnisesti värittynein motivaatioin.
Siirtomaakausi on iso osa kirjaa, koska sen merkitys alueella on edelleen huomattava. Kuten monin paikoin Afrikassakin, myös Kaakkois-Aasian maiden rajat ovat monessa kohtaa siirtomaaherrojen suhtkoht mielivaltaisesti piirtämiä, eikä niillä ole juurikaan tekemistä alkuperäisten asukkaiden etnisten ryhmien ja niiden valtapiirien kanssa. Toisaalta vaikeaa sekin olisi, sillä Kaakkois-Aasiassa vallalla olleissa tavoissa selkeitä rajoja ei välttämättä ollutkaan, oli vain kuninkaita, joiden valta säteili vasallijärjestelmän kautta ja hiipui sitä enemmän, mitä kauemmaksi kuninkaasta mentiin.
Siirtomaavallan purkautuminen ja kylmän sodan aikakausi oli veristä menoa monissa alueen maissa. Itsenäistymisprosessit ovat olleet väkivaltaisia ja täynnä vallankaappauksia, armeijavaltaa ja hurmaavia diktaattoreita: Filippiinien Marcosit ovat ehkä tunnetummasta päästä, mutta muistakin maista löytyy vastaavia tapauksia. Kaakkois-Aasian kulttuurissa lienee jonkunlainen taipumus tällaiseen klientelismiin ja henkilökultteihin. Ainakin alueen moninaiset etniset ryhmät ja niiden väliset ristiriidat ovat omiaan ruokkimaan tällaista kulttuuria.
Kaakkois-Aasian historia on hurja vyörytys paikkoja, nimiä ja vuosilukuja. Se ei ole mitään ihan kevyttä luettavaa, mutta tämän luettuaan saa varmasti paremman yleiskuvan siitä, mitä Kaakkois-Aasiassa on etenkin viimeisen parinsadan vuoden aikana tapahtunut. Ei välttämättä kannata tehdä kuten minä ja lukea kerralla kannesta kanteen. Se ei ole ihan vaatimaton suoritus se, kun alueella on kuitenkin paljon maita ja Marja-Leena Heikkilä-Horn käy perinpohjaisesti läpi kaikki maat. Joku Brunei jää melko kevyelle käsittelylle, mutta muuten alue kammataan läpi huolella.
Hienoa työtä ja kylläpä olikin taas sivistävää luettavaa. Hienoa, että Suomesta – tai Thaimaasta, sikäläisessä yliopistossahan Heikkilä-Horn toimii – löytyy tällaista Kaakkois-Aasian tuntemusta.
