Juuri nyt on nimensä mukainen opus monella tapaa. Ensinnä tietysti siitä syystä, että sen perimmäinen tarkoitus on saattaa kymmenen vuoden ikään ehtineen ravintola Juuren suosikit ja klassikot kotikokkien ulottuville, siis tehdä reseptiikkojensa myötä mahdolliseksi toteuttaa makumatka yhteen Helsingin ensimmäisistä luomuravintoloista edes poistumatta kotoaan.
Toiseksi teoksen nimenmukaisuutta tukee tämän kotimaisia raaka-aineita arvostavan ravintolan ajatus suomalaisen ruoan sesonkivetoisuudesta. Ruokaa tehdään siitä, mitä juuri nyt on saatavilla, tuoreesti, vuodenaikoja mukaillen ja kunnioittaen. Esille pääsevät yhtä lailla niin kevät, kesäiset maut marjoineen, syksy sienineen kuin talvi tuhteine liharuokineen. On myös syytä mainita villiyrtit, jotka ovat teoksessa runsaasti edustettuina. Kertoohan keittiömestari Markus Maulavirtakin esipuheessaan kokeneensa juuri Juuressa ensi kerran nuo ”rikkaruohot”, jotka sen jälkeen ovat ravintola- ja ruoanlaittomaailmassa päätyneet arvoon arvaamattomaan ja todelliseen nosteeseen, voisi ehkä sanoa jopa hifistelyn kohteeksi.
Itse pidän Juuren ruokafilosofiaa erittäin viisaana: se pohjaa perinteisiin, mutta katsoo tulevaisuuteen. ”Ruokakulttuuriin ei tarvitse suhtautua kuin muinaisaarteeseen, jonka muuttumattomuutta tulisi vaalia. Herkullinen ruoka antaa sijaa mielikuvitukselle ja uusille tulkinnoille.” Vaikka haluaisikin syödä perinteistä suomalaista ruokaa, ei välttämättä halua syödä poronkäristystä – tai ainakaan poronkäristystä ja perunamuusia, ainakaan kovin usein, ainakin kun on niin paljon upeita vaihtoehtoja.
Mitä itse reseptiikkaan tulee, teoksen avulla on selvästi tarkoitus valmistaa hieman hienompaa ruokaa, ei sitä jauhelihakastike- ja makaroonilaatikko -osastoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tarttuakseen tähän kirjaan olisi oltava jonkin sortin keittiömestari. Ei, kirjan ohjeet ovat selkeitä ja resepteissä käytetyt ainesosat yleisesti ottaen melko helposti hankittavissa. Pelkkä kiinnostus ja viitseliäisyys riittävät, kiireetöntä aikataulua unohtamatta. Ja halua pipertää – sitä vaaditaan ehdottomasti. Siis suosittelen.
P.S. Ensimmäiset omat käytännön kokemukseni teoksesta on dokumentoitu tänne. Kukkakaalivanukas sekä kuivatut tomaatit, luomukaritsan kotletti, savuluukastike ja herne-perunapyree muodostivat valloittavan kokonaisuuden. Suosittelen uudestaan.