Vuoden 2013 kirjallisuusnobelisti Alice Munro tunnetaan novelleistaan. Munroa pidetään novellitaiteen uudistajana, eikä hän kutsukaan kertomuksiaan perinteisesti short story -genrenimellä, vaan hänelle kyseessä on yksinkertaisesti story, tarina. Niin – mitäpä väliä on korostaa tarinan lyhyyttä, jos se sellaisenaan on kokonainen? Ja niin Munron tarinat todella ovat tiiviitä, mutta monipuolisia.
Julkisia salaisuuksia on kolmas Munrolta käännetty tarinavalikoima. Sen tarinoissa tarkastellaan jonnekinpäin Ontarion syrjäseutuja rakentunutta Carstairsin pikkukaupunkia ja sen ihmisiä, erityisesti sen naisia. Kantavana teemana on jokin jyrkkä muutos joidenkin henkilöiden elämässä. Kokoelman kahdeksan kertomusta ovat kaikki varsin kiehtovia ja erittäin tarkasti rakennettuja. Itselleni kolahtivat parhaiten Jack Randa Hotelin kissa ja hiiri -leikki sekä Paikka korvessa -tarinan dramaattisen muuttuvat näkökulmat.
Munron tarinat ovat hyvin hienovaraisia, eikä tarinan tärkein käänne ole varmastikaan kaikkien lukijoiden mielestä samassa kohdassa. Kerrotaanko Vierailu avaruudesta -tarinassa avaruusolioiden sieppaamasta tytöstä, vaiko sittenkin saman kylän kahdesta muusta nuoresta, jotka yllättäen löytävät toisensa? Tapahtuuko Albanialainen neitsyt pääosin Albaniassa vaiko kuitenkin Carstairsin kirjakaupassa? Mikä on Vandaalien tuhotyön motiivi? Kirjan luettuani ajattelin, että kansiliepeen tekstien kirjoittaja on lukenut ihan eri kirjan!
Tätä nobelistia eivät liika akateemisuus tai korulauseet häiritse. Munron taito on tehdä arkisesta merkityksellistä ilman turhia koukeroita. Täytynee tutustua häneen vielä tarkemminkin. Vahva suositus minulta!