Minkälaiset valokuvat oikein kertovat historiamme? Miksi olemme päättäneet nostaa esiin juuri tietynlaista kuvastoa, ja minkälaisia valokuvia olemme toisaalta tietoisesti tai tiedostamatta halunneet sivuuttaa yhteistä historiaamme kerrottaessa?
Valokuvakirja Julkinen ja kätketty Suomi valittiin vuoden 2017 museojulkaisuksi ja se julkaistiin samannimisen näyttelyn yhteydessä Kansallismuseossa. Kirjassa on noin sata valokuvaa, jotka kertovat siitä Suomesta ja suomalaisesta arjesta, jonka pääasiallisesti haluaisimme unohtaa. Mukana on kuvia muiden muassa osattomuudesta, lapsityövoiman käytöstä, rotuhygieniasta ja suomalaisista fasisteista.
Itselleni jäi mieleen erityisesti kaksi valokuvaa: kartanolainen lapsisaarnaaja 1930-luvulta ja Vitelen keskitysleiri Itä-Karjalassa 1940-luvulta. Ei kirjassa toki pelkkään synkkyyteen vaivuta. Mukana on myös hupaisia ja hämmentäviä kuvia muiden muassa nykyään unhoon jääneestä leikistä niskanuoran vedosta ja alppiauringon, eli valohoidon, käytöstä riisitaudin ja tuberkuloosin ehkäisyssä.
Julkinen ja kätketty Suomi on ulkoasultaan selkeä ja kaunis ja valokuvateokseksi siinä on myös riittävästi tietoa mukana. Erinomainen katsaus Suomen historian kääntöpuolelle siis, suosittelen!