Vuonna 2075 kirjat ja paperitarvikkeet on kielletty, mutta kirjastokortilla voi matkustaa ajassa. Jee! Tulevaisuudessa moni muukin asia on toisin. Luontoa ei ole, koska ruuan ja hapen voi tuottaa keinotekoisesti. Alle 18-vuotiaat eivät saa olla yksin kotona, mutta hoitaja-androidit pitävät taloudesta huolta.
Kirjastokorttia ja aikamatkustusta olisi tarkoitus käyttää tiedonhakuun, esimerkiksi historiallisten tapahtumien todistamiseen, mutta Jodie keksii kortille paljon muutakin käyttöä. Kuka nyt ei matkustaisi ajassa nähdäkseen suosikkibändin soittavan? Kortille annetaan rajallisesti aikamatkustussaldoa ja Jodien kortti on kokenut sen verran kovia, ettei sitä kannattaisi enää käyttää. Onneksi Suomen Lapista löytyy nero nimeltä Otso, joka osaa korjata kortin, niin ettei siinä ole enää aikarajoitusta, mutta se tarkoittaa myös ettei enää automaattisesti ja turvallisesti palaa omaan aikaansa. Jodie lähtee kaverinsa Pacmanin ja suomalaisen Kain kanssa etsimään Otson haluamaa kirjaa Kiinasta. Tehtävän suoritettua kaikki ei menekään enää aivan putkeen, kuka olisi uskonut että aikamatkustelusta voisi koitua ongelmia?
Pienessä kirjassa on paljon asiaa ja historiaa. Historiassa seikkaillaan siellä täällä, mutta niissä ei kauaa viivytä. Myös hahmoille olisi ollut tilaa kehittyä enemmän. Jodie and the Library Card on kuitenkin aivan oivallinen kirja, siksi sen toivoisi olevan pidempi, mutta jatkoa on luultavasti tulossa. Aikamatkustelu on aina omasta mielestäni ollut mielenkiintoista ja jos pidät Paluu tulevaisuudesta tai Doctor Whosta suosittelen oikein lämpimästi.
Jos kaikki kirjastokortin haltijat voisivat matkustella ajassa, mitä se tekisikään aikajatkumolle?