Jorma Uotinen on legenda. Voiko olla ketään, kuka ei tietäisi, kuka hän on, miltä hän näyttää ja mitä hän on tehnyt. Sauli Miettinen on nyt tehnyt suuren ja todella vaikuttavan työn, kun on koonnut ja kertonut Jorman tarinan.
Jorma Uotinen on ihminen, joka on elänyt omanlaistaan elämää. Hän on aina kulkenut polkua, joka on hänen omansa. Jos on persoona, niin kuin Jorma, siitä riittää kerrottavaa ja paljon.
Innostuin kuuntelemaan kirjaa äänikirjana. Kaiken aikaa olin ihan innoissani siitä, että kuka olikaan hän, joka on niin hyvin, tarkasti ja ennen kaikkea fiksusti osanut kerätä kaiken tiedon kasaan ja kappas, Sauli Miettinen. Muistan, kuinka näin hänet kerran kustantajan illassa, jolloin hän oli kirjottanut kirjan Marlene Dietrichistä. Sauli kertoo loppusanoissaan, miten oli perehtynyt aiheeseen ja miten oli ensin tutustunut Jormaan, heistä oli tullut ystäviä ja vasta sen jälkeen oli tullut eteen kirjan tekeminen.
Jorma Uotisen ura alkoi jo lapsena, kun hän halusi esiintyä ja niin ollen oli Porin teatterissa avustamassa. Isä kuoli ja hän jäi äidin kanssa kaksin. Pienestä pitäen hänellä oli oma tyylinsä ja polkunsa. Heti ihastuin siihen, että mahtavaa, kuinka joku kaikesta kiusaamisesta huolimatta voi ja haluaa olla vain se oma itsensä.
Kun tie vei Pariisiin ja kun hän pääsi näyttämään taitonsa ja sai mainetta, hän sai arvostusta enemmän ulkomailla kuin kotimaassa. Tosin sitten tuli se aika, kun Jorma oli Kansallisbaletin johtajana. En miellä häntä mitenkään sellaisena johtajatyyppinä vaan pikemminkin taiteilijana, joka haluaa luoda aina jotain, kun johtaa jotain. Se luova tilanne, kuinka jotain tehtiin, on kirjassa kuvattu hyvin, niin että jokainen voi ymmärtää sen, millaisen työn takana on saada jotain valmiiksi.
Jorman suhde Helenaan (Lindgren) on kerrottu juuri niin kuin sen aina kuvittelin. Uskoin aina siihen, että se oli oikeasti tosi rakkautta. Heillä oli niin hyvä suhde, että vaikka he erosivat, niin Jorma kertoo Helenan olevan hänen elinkautisystävänsä. Jorman biseksuaalisuus on hänelle itselleenkin ehkä se, mikä tekee hänestä sen, että hän ajoittain kokee olevansa yksinäinen, vaikka viihtyykin itsekseen.
Koko kirja on täynnä kaikkea, niin paljon kertomusta siitä, miten ihmisen elämään voi mahtua, etenkin Jorma Uotisen. Kuuntelin kirjaa aivan innoissani ja olin viehättynyt sen kerronnasta. Tämä elämäkerta todella antoi paljon, oli ajatusta ja tietoa siitä, millaista on luovan ihmisen työ ja elämä.
Kun olin kuunnellut loppuun, oli hyvä mieli. Vielä etsin käsiini fyysisen kirjan, koska ne kaikki kuvat siellä kirjassa, sinne tänne ripoteltuina, antoivat lisää mausteita koko tarinalle. Kuvia on aika lailla ja eivät ne kaikki ole Jormasta, vaan yhtään kuvaa ei ollut Saulista, koko spektaakkelin kokoajasta.
Suosittelen lukemaan, tutustumaan tähän kirjaan. Sen jälkeen olo on vähän sellainen kuin tuntisi Jorma Uotisen, niin että jos hän kävelisi vastaan, varmaan moikkaisin.