Yhdysvaltalainen kirjailija Tess Gerritsen on tullut tunnetuksi etenkin Jane Rizzolin ja Maura Islesin tutkimuksia käsittelevillä dekkareistaan, mutta Joka tulella leikkii on jotain ihan muuta – se on itsenäinen pieni trilleri säveltaiteen maailmasta.
Viulisti Julia Ansdell on shoppailemassa roomalaisessa antiikkikaupassa, kun hänen selailemansa nuottivihon välistä löytyy mielenkiintoinen pieni valssi, ja sen innoittamana hän ostaa koko ylihintaisen vihon. Kotona Yhdysvalloissa, jossa Julialla on kolmevuotias Lily-tytär, kappale herättääkin odottamattomia reaktioita: Julian soittaessa sitä Lily vahingoittaa ensin perheen kissaa ja sitten Juliaa itseään. Pientä Lilyä aletaan kuljettaa psykiatrisiin tutkimuksiin, ja Julia epäilee jo omaakin mielenterveyttään, mutta sitten hän alkaa seurata kappaleen jälkiä kauas Venetsiaan toisen maailmansodan aikoihin.
Joka tulella leikkii sisältää siis jonkin verran kauhun ja yliluonnollisen tarinan aineksia, samoin ei-niin-kovinomaperäistä holokaustikerrontaa. Kaikelle löytyy kuitenkin selitys – johon en itse asiassa ollut oikein tyytyväinen – ja tarina saadaan sulkeutumaan jotenkuten. Tästä nuivahkosta arvostelusta voisi tietysti päätellä, etten pitänyt koko kirjasta, mutta olihan se omalla tavallaan koukuttavaa luettavaa ja välipaladekkarina puolustaa paikkaansa hyvinkin.