Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Helsingin yliopiston estetiikan dosentti Kalle Puolakan kirjoittama John Deweyn estetiikka esittelee kattavasti amerikkalaisen filosofin ja kasvatuspsykologin John Deweyn ajatuksia estetiikasta. Kirja sopii luettavaksi niin filosofiaan vihkiytyneelle kuin filosofisen polkunsa alkumatkalla olevalle.
Jos filosofian käsitteistö ei ole tuttua, saattaa runsas käsitteiden käyttö aluksi hieman haitata lukukokemusta, mutta pelkän filosofisen käsiteviidakon sijasta kirjassa on myös paljon “yleismaallista” pohdintaa muun muassa arjen kauneudesta ja taiteen yhteiskunnallisista vaikutuksista. Kiinnostava osio on myös kirjan toinen ja kolmas luku, jossa pohditaan kaunokirjallisuuden mahdollisuuksia tuottaa tietoa. Mikäli filosofian historia käsitteineen on lukijalle täysin tuntematon maasto, kannattaa ottaa kirjan rinnalle jokin filosofian peruskäsitteistön teos. Kirjan lähdeluettelo taas on vakuuttava listaus lisälukemistosta kiinnostuneille.
Kirja on jaettu viiteen osaan; Deweyn naturalismin esittely, esteettinen kokemus kirjallisuudessa, kokemuksellisen tiedon mahdollisuus kirjallisuudessa, esteettinen arki sekä julkinen taide deweyläisen demokratian ytimessä.
Puolakka esittää itselleen kirjan ensilehdillä kysymyksen aiheen tärkeydestä.
“Käsikirjoituksen viimeistelyvaiheessa minua alkoi yhä enemmän askarruttaa se, mitä järkeä on rakentaa 2020-luvulla teos lähes sata vuotta sitten esitettyjen ajatusten varaan.”
Puolakka päätyy kuitenkin jo heti johdantokappaleessa perustelemaan kirjan tärkeyden avaamalla historiallisen, taiteellisen ja filosofisen kontekstin, jossa Dewey ajatuksensa kirjoitti sekä kuljettamalla koko kirjan läpi ajatusta siitä, kuinka Deweyn kokemuksellisen estetiikan ajatukset ovat tärkeitä myös 2020-luvulla elävälle ihmiselle.
Puolakan pohtiessa sitä, kannattiko tällaista kirjaa kirjoittaa, lukija tietysti saattaa pohtia sitä, kannattaako tämä kirja lukea. Mielestäni ehdottomasti.
Kuten Puolakkakin toteaa: “Deweyn estetiikassa on valtaisaa energiaa.”