Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Nuori marokkolainen Omar Nasiri eleli huume- ja muilla hämärähommilla. Kun perhe muutti Belgiaan, Omarin veljet liittyivät GIA-terroristijärjestöön, ja Omarkin sai tehtävän Algeriassa. Myöhemmin hän kuitenkin paljasti Ranskan tiedustelupalvelulle GIA:n toiminnan. Näin hän päätyi vakoojaksi ja soluttautui Afganistaniin mujahidien (uskonsoturien) koulutusleirille. Vuosi oli 1995.
Nasiri näyttää olleen yhtä kiinnostunut aseista ja räjähteistä kuin islamin tulkinnoistakin, ja häneen teki vaikutuksen myös leirin yhteisöllinen veljeys. Niinpä hän ei ollut siellä vain vastapuolen vakooja, vaan myös hyvä mujahid. Nasiri näki oikeaksi puolustaa ummaa, muslimien maailmanlaajuista yhteisöä, myös asein, jos sen viholliset tunkeutuvat muslimien alueille tai loukkaavat heidän uskontoaan. Sen sijaan Nasiri ei koskaan hyväksynyt sitä ääritulkintaa, että jokainen ei-muslimi on vihollinen.
Afganistan-vuoden jälkeen Nasiri aikoi suorittaa oman jihadinsa Tšetšeniassa, mutta hänet houkuteltiin takaisin vakoilutehtäviin Eurooppaan. Hän tarkkaili mm. Lontoon fundamentalistimoskeijoita. Eri maiden terrorinvastaiset toimijat olivat kuitenkin yhteistyökyvyttömiä ja asiantuntemattomia, ja pettynyt Nasiri irrottautui tiedustelupalvelujen toimeksiannoista.
Omar Nasiri ei ole henkilön oikea nimi, mutta kirjoittaja kertoo tositapahtumia. Kansainväliset tapahtumat ja niihin liittyvät henkilöt ovat faktaa, samoin ilmeisesti leirikuvaukset ja miksei kaikki muukin — uskomattomimmat yhteensattumat ja sankariteot ehkä pienellä varauksella. Kirja on joka tapauksessa mielenkiintoinen, jännittävä ja hyvin kirjoitettu, usein jopa hauska (kuivan esipuheen voi hypätä yli ja lukea lopuksi). Se avaa muslimimaailmaa erittäin ajankohtaisesta näkökulmasta.