Olisi mahtavaa matkustaa ajassa ja tehdä kaikkiin vaikutus ylivertaisilla tiedoillaan fysiikasta ja tekniikasta. Tätä ajatuksellista herkkupalaa Jenkki kuningas Arthurin hovissa sivuaa.
Pesunkestävä jenkki yhdeksänneltätoista vuosisadalta saa iskun päähänsä ja herää kuningas Arthurin ajan Englannista. Nopeasti hän näkee paikallisten olevan pikkulapsen tasolla, ja ottaa valtakunnan ohjat käsiinsä. Tarinan logiikalla kulissien takainen lennätinlaitos on helppo perustaa, mutta väestön totuttaminen saippuan käyttöön hyvin vaikeaa.
Kirja on todella hauska – Monty Pythonin tulkinta kuningas Arthurin ajasta tulee väkisinkin mieleen – joskin Twainin satiiri on välillä niin pistävää, että se on jo loukkaavaa. Humoristin tarkoitus ei aikanaan ollut vain naurattaa, vaan kritisoida aikalaistensa varauksetonta ritariaikojen ihannointia ja romantisointia.