M. A. Numminen on ollut monessa mukana. Yksi punainen lanka jo 1950-luvulta alkaen on ollut jazz. 1960-luvulla Suomessa vieraili monia maailmantähtiä – tummaihoiset tähdet viihtyivät Euroopassa hyvin, värillisten ihmisoikeudet kun olivat Yhdysvalloissa vielä mitä olivat – ja Numminen on ollut paikalla todistamassa monia huikeita konsertteja.
Mukana on ollut myös kamera, jonka avulla on päässyt eturivin paikoille ja näitä valokuvia ja Nummisen muistoja konserteista on tarjolla Jazzin meining -kirjassa erilaisten sekalaisten jazz-muisteluiden seuraksi.
Ensivaikutelma on hyvinkin valokuvateoksellinen, mutta loppua kohden kuvat jäävät ja pääpaino on tekstillä, jossa Numminen käy läpi oman jazz-uransa vaiheita kattavasti, muun muassa Uusrahvaanomaisen jatsiorkesterin moninaisia kuvioita Ruotsissa kerrataan perusteellisesti ja lukuisia kiinnostavia anekdootteja viljellen.
Aika leppoisa ja pikaisesti luettuhan tämä kirja on, mutta hyvää meiningiä teos kyllä tarjoilee. Valokuva-anti muisteloineen on kirjan parasta puolta, mutta kyllähän Nummisen juttuja nyt muutenkin lukee oikein hyvillä mielin.