Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Ensimmäinen kosketukseni Jane Austenin tuotantoon tapahtui ollessani noin 13-vuotias. Yle näytti BBC:n uutuusfilmatisoinnin Austenin romaanista Ylpeys ja ennakkoluulo. Sarjasta muodostui viikon kohokohta. Liimauduimme siskojeni kanssa sunnuntai-iltapäivisin television ääreen emmekä viikolla juuri muusta sitten puhuneetkaan. Vanhempani olivat onnekseni siitä fiksuja, että kiinnostuksemme huomattuaan he hankkivat meille kaikki Jane Austenin romaanien suomennokset ja vähän myöhemmin alkuperäispainokset englanniksi.
Tartuin siis erittäin innoissani tämän kevään uutuusteokseen, kirjallisuudenprofessori Heta Pyrhösen kirjaan Jane Austen aikalaisemme. Teoksessa Pyrhönen analysoi Austenin kuusi romaania sekä pohtii kirjailijan henkilökulttia ja merkitystä nykypäivänä. Hän esittelee myös erilaisia faniryhmiä sekä Austenin teoksiin pohjautuvia sovelluksia, joista tunnetuin lienee Bridget Jones.
Kirjoittajan yliopistotausta paistaa läpi teoksen alkuosasta. Pyrhönen selvittää hyvin tarkkaan, mitä hän analysoi ja miksi, vaikka välttääkin liiallista kirjallisuustieteellisten termien käyttämistä. Alkuosassa on myös jonkin verran toistoa.
Varsinaiset analyysiluvut ovat kuitenkin todella herkullista luettavaa. Pyrhönen erittelee Austenin aikalaiskulttuuria, kuten käytöstapoja ja seurustelukäytänteitä. Lukijalle selviää esimerkiksi se, miksi herra Collinsin kosinta on todellinen no go tai millaisia väärinkäsityksiä ja sumutuksia Emmassa tapahtuukaan.
Austenin teokset ovat täynnä herkullisia hahmoja ja tilanteita, joista Pyrhönen käsittelee tärkeimpiä. Hän keskittyy erityisesti päähenkilöihin ja teosten kerrontaan sekä mainitsee niiden saamasta vastaanotosta. Ymmärsin Austenin teosten sisältämän ironian oikeastaan kunnolla vasta nyt, koska Pyrhönen valottaa perusteellisesti sitä kontekstia, josta Austenin huumori ja ironia nousevat.
Viimeinen luku käsittelee Austenia nykypäivänä lähinnä erilaisten filmatisointien ja kirjallisten Austen -sovellusten kautta. Minulle selvisi vihdoin, miten nerokkaasti BBC:n tuotanto on rakentanut Darcysta ihannemiehen ja miksi minäkin lankesin hänen vetovoimaansa. Pyrhönen tuntee Austenin maailman mutta myös nykypäivän mediakulttuurin ja markkinavoimat, minkä vuoksi hänen analyysinsä on erittäin monipuolista ja antoisaa.
Teos on ehdoton must kaikille Jane Austen -faneille. Sen voi lukea kokonaisuutena tai sieltä voi poimia yksittäisiä lukuja oman lukemisen tai lukupiirin tueksi. Itse aion kirjan innoittamana lukea uudelleen ainakin Emman ja tietysti kaivaa jälleen kerran esille BBC:n Ylpeys ja ennakkoluulo -filmatisoinnin.
