Jalkapallokulttuuria, jalkapalloromantiikkaa! Löytyykö sitä Suomesta? Varmasti. Jos kaunokirjallisin keinoin tätä teemaa on lähestynyt esimerkiksi Jukka Pakkanen, on futistohtori Sami Kolamon näkökulma tieteellisempi. Käsitystään jalkapallosta Kolamo ruotii esseeteoksessaan Jalkapallon kauneus.
Kolamo pohtii jalkapalloestetiikkaa monipuolisesti, ja erityinen on hänen tutkimuksensa jalkapallon keholliseen kauneuteen liittyen. Mikä tekee jalkapallosuoritteista ottelun sisällä kauniita? Pelaajan taidokkuus ilmenee liikkeissä, jotka nopeudessaan ja sulavuudessaan ovat osin tiedostomattomia. Peliä hyvin ymmärtävä pelaaja tekee kentällä vaistonvaraisesti oikeita ratkaisuja. Kolamo ottaa esimerkeiksi muiden muassa Diego Maradonan, Zinédine Zidanen, Garrinchan tai Virgil van Digtin kaltaisia pelaajia.
Kiinnostava on myös näkökulma ottelutapahtumien ja otteluympäristöjen kauneuteen. Maantieteilijä Sami Kolamo osaa katsoa tarkalla silmällä sinne, mitä moni muu pitäisi vain arkisena. Työväenluokkataustaisten seurojen perinteiset stadionit (etenkin Brittein saarilla) ovat sijainneet keskellä elämää: julkinen liikenne, pubit, ahtaat korttelit täynnä elämää stadioneiden ympärillä olivat jotain ihan muuta kuin nykyiset kauppakeskusstadionit kaukana kaikesta. Jalkapallosta on tehty kulutushyödyke, ottelutapahtuman tarkoituksena on myydä mahdollisimman paljon virallisia fanituotteita ja virallisia pelieväitä. Aiemmin ottelupäivän tärkeä osa oli ihmisten kokoontuminen kentän lähelle, yhteisöllisyys.
Pelitavoista Kolamo voisi puhua ehkä loputtomiin (ja niitä hän käsittelee laveammin toisessa teoksessaan Jalkapallotaktiikat). Lisäksi Jalkapallon kauneudessa käsitellään videotuomarointia, jalkapalloilijoita muoti-ikoneina, Suomi-futiksen kehitystä ja sen vähän kotikutoista kauneutta, eikä suosiotaan vahvasti – syystä! – kasvattavaa naisten jalkapalloakaan unohdeta. Kokonaisuus toimii hyvin. Sami Kolamo on kiinnostava urheilukirjoittaja, suositus Kirjavinkeiltä on siis selvä!