Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Eva Weaverin teos Jacobin takki ei ole mikään viihdekirja. Teos kertoo Varsovan ghetosta ja juutalaisten kohtalosta mutta myös saksalaisen sotilaan vaiheista Siperian vankileirillä. Teos palauttaa mieleen toisen maailmansodan kauhut ja sodan järjettömyyden ylipäänsä.
Teoksen ensimmäisessä osassa Mika, 14-vuotias varsovanjuutalainen joutuu muuttamaan Varsovan ghettoon äitinsä ja isoisänsä kanssa. Seuraa karuja vuosia, joihin kuitenkin löytyy apu yllättävältä taholta. Mika löytää isoisänsä valmistamat käsinuket ja vanhan salataskutakin ja alkaa piristää gheton elämää pienillä esityksillä. Lopulta hänestä tulee tunnettu nukkemestari, joka joutuu viihdyttämään myös saksalaisia sotilaita heidän huvipaikoissaan. Isoisän takki on hyvä paikka kätkeä kaikenlaista salakuljetettavaa ja Mikan päivät täyttyvät kaksoiselämästä gheton ja muurin ulkopuolisen elämän välillä.
Jacobin takki toistaa historialliset faktat varsin tarkkaan ja monilla henkilöillä on historiallinen esikuvansa. Mika on mukana gheton juutalaisten kansannousussa mutta pääsee lopulta kuin ihmeen kaupalla pakoon ja aloittaa myöhemmin uuden elämän Amerikassa. Sitä ennen hän on luovuttanut yhden nukeistaan saksalaiselle sotilaalle Maxille, joka kuljetti häntä esitystilaisuuksiin. Teoksen toinen osa kertoo tuon saksalaissotilaan elämänvaiheet ja nuken matkan toisen maailmansodan jälkeen.
Neuvostosotilaat valtaavat Varsovan tammikuussa 1945 ja antautuneet sotilaat kuljetetaan Siperian vankileireille. Max on yksi heistä. Olosuhteet ovat karmeat eikä pakotietä ole. Mikan Maxille antama nukke pitää kuitenkin toivonkipinää yllä ja lopulta käy niin, että Max pakenee ja löytää kotiin mutta ei toivu koskaan.
Tarina on karu ja se kertoo hirveistä tapahtumista, mutta jättää lukijan silti kylmäksi. En tiedä, onko vika käännöskielessä, teoksen alkuperäisessä kielessä vai siinä, että jossain vaiheessa lukija ei enää jaksa lukea kuolemista, paleltumista ja nälästä. Jotenkin odotin, että näistä aineksista olisi syntynyt koskettavampi tarina. Toki teoksen sanoma on selvä: ne jotka säilyttävät elämänilonsa, vaikka sitten nukkien avulla, pärjäävät pisimpään.
