Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
BookMoochista napattu Pushing Ice ehti kerätä hyllyssäni tomua niin kauan, että kirja ehti ilmestyä suomeksi. Tulipas luettua Reynoldsia vaihteeksi käännöksenäkin: hyvin sujui. Jäänpuskijat on itsenäinen teos, joka ei vaihteeksi sijoitu muiden Reynoldsin kirjojen kanssa samaan jatkumoon.
Kivisirkka-aluksen komeettalouhijat ovat töissään avaruudessa, kun tapahtuu kummallisia: Janus, yksi Saturnuksen kuista, on poikennut kiertoradaltaan ja suuntaa nyt kovaa vauhtia ulos aurinkokunnasta. Käy ilmi, ettei Janus ole koskaan ollutkaan luonnollinen taivaankappale. Kivisirkka on ainoa alus, joka on tarpeeksi lähellä tutustumaan Janukseen lähemmin, joten se lähtee matkaan, vaikka aluksen miehistö ei aivan yksimielinen uudesta tehtävästään olekaan.
Janus kohdataan yllättävän nopeasti, vain parinsadan sivun jälkeen. Januksen kohtaaminen ei olekaan kuin vasta alkua. Tarina jatkuu vielä pitkään sen jälkeen, tehden välillä kymmenien vuosien aikaloikkia. Juonen tästä osasta ei kannata liikaa paljastella, mutta tarinassa riittää vetovoimaa. Aina tällaiset reippaasti pidemmän aikavälin tarinat eivät kanna, mutta Jäänpuskijat toimii ja pitää otteessaan.
Asiaa edistävät mielenkiintoiset päähenkilöt. Varsinkin aluksen kapteeni Bella Lindin ja tämän alaisen ja ystävän Svetlana Barseghianin suhde tapahtumien keskellä on dramaattinen ja osa kirjan perusjännitettä. Luottamus on vahva teema, joka esiintyy kirjassa tärkeässä osassa. Jäänpuskijat on hyvää scifiä, jossa riittää hyviä ideoita ja kiinnostavia tapahtumia.
