Albumin alkaessa Thorgal on menossa naimisiin kauniin Aarcian kanssa. Kesken hääjuhlien suuret kotkat kaappaavat morsiamen kummalliselle laivalle. Tämä saa viikinkiklaanin lähtemään takaa-ajoon. Matka vie jäämerelle, josta yksikään viikinkilaiva ei ole palannut.
Jäämerten saari osoittaa ensimmäistä albumia paremmin, mitä tekijöillä on suunnitelmissa sarjan varalle. Siinä missä ensimmäisen albumin tarinat olivat enemmän tai vähemmän fantasiaseikkailuja avaa toinen osa genreikkunaa uusiin suuntiin. Tällä kertaa keskipisteessä on Thorgalin tausta, jonka salaisuudet epäilemättä ratkeavat seuraavissa albumeissa.
Olennainen ero ensimmäiseen albumiin on, että tarinalla on paljon enemmän tilaa. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että albumi koostuu vain yhdestä tarinasta, toisin kuin ensimmäisen kohdalla oli. Valitettavasti se tila ehkä hieman tuhlataan satunnaisilla tapahtumilla. Lisäksi sarjakuva sisältää muutaman täysin turhan käänteen. Rauhallinen kerronta kuitenkin toimii paremmin, eivätkä satunnaiset tapahtumatkaan häiritse.
Kokonaisuutena Jäämerten saari on ihan hyvä kokemus. Se on helppolukuinen ja nopeatempoinen. Aika vierähti sen parissa huomaamattomasti ja toivon että WSOY jatkaa sarjan julkaisemista.