Miltä tuntuu vanhuksesta, jonka arki ei enää suju omin voimin? Entä mitkä ovatkaan sukulaisten mietteet tilanteesta? Millaisia tunteita piilee suvun ristiriitojen takana? Nikoskelainen onnistuu kertomaan näinkin raskaalta kuulostavasta aiheesta hyväntuulisen raikkaalla huumorilla. Tarinaan on saatu liitettyä uskomattoman monia ajankohtaisia ja koskettavia aiheita ilmastonmuutoksesta vanhustenhuollon ongelmiin ja sukulaisten välisiin ristiriitoihin, mutta samalla se on kuitenkin kevyttä ja viihdyttävää kesäluettavaa.
Pääosassa seikkailevat keskenään ystävystyvät miehet; sitkeä teräsvaari Johannes Kavaste ja viereisellä huvilalla hyttystytkimustaan puuhaava Henrik Lendahl. Heille läheisiksi tulevat myös Johanneksen hersyvä omahoitaja ja aikuisten mielestä liian rasavilli sukulaistyttö. Sivujuonteita ja syvyyttä kertomukseen rakentavat muut sukulaiset elämäntarinoineen.
Kirjan tekee kiehtovaksi erilaisten näkökulmien kirjo, sillä tarinaa kerrotaan vuorotellen eri henkilöiden näkökulmasta. Tämä luo tarinaan ja henkilöihin realistista moniulotteisuutta. Samalla toisaalta naureskellaan stereotyyppisillä karikatyyreillä esimerkiksi tutkijoista, terveyskeskuslääkäristä, kylän yhden naisen tietotoimistosta… Toisaalta taas tullaan purkaneeksi auki toisia, erityisesti sukulaisten välisiin kiemuroihin liittyviä stereotyyppisiä henkilöhahmoja. Loistavaa komediaa tarjoavat Oma koti kullan kallis –projektiryhmän teknologiasäädöt.