Isänsä tytär aloittaa Matti Laineen uuden Kovaset-trilogian. Tytär Kata Kovanen asuu Berliinissä ja työskentelee salaperäisessä järjestössä, joka on ottanut tehtäväkseen suojella maalituksen kohteeksi joutuneita ihmisiä. Katan osalta tapahtumat lähtevät liikkeelle uuden uhrin ottaessa yhteyttä häneen.
Ennen Berliinin tapahtumia kirja alkaa kuitenkin vauhdikkaasti kahdella Lappiin sijoittuvalla tapahtumalla, joiden merkitystä on niitä lukiessa vielä hiukan vaikea ymmärtää. Itseasiassa lukuprojekti meinasi jäädä kesken, kun en oikein hahmottanut mistä kaikesta romaanissa on kyse. Onnekseni jatkoin ja kun päähenkilöt selviävät, tarinaan tulee samastuttavuutta ja imua. Saatuani kirjan loppuun, myös alkupään luvut aukenivat ihan eri tavalla. Tarinaa lukiessa henkilöiden nimet kannattaa painaa huolella mieleen. Aika samankaltaiset nimet Eimy, Eeli ja Everest tuppasivat menemään ainakin itselläni sekaisin.
Kirjaa markkinoidaan isän ja tyttären tarinana, mutta mielestäni päähenkilöt ovat pikemminkin Berliinissä toimiva Kata Kovanen ja Pohjois-Suomessa toimiva naispoliisi Olivia Susi. Tarinan loppu on oikeinkin hyvä. Viisikymmentä viimeistä sivua kulkevat kuin juna ja imevät täysillä mukaansa. Arvoitukset saavat ratkaisunsa ja lukija palkkionsa. Viimeisellä sivulla esitellään yksi mainioimmista viime aikona näkemistäni cliffhangereistä. Se todella herättää mielenkiinnon seuraavaa kirjaa kohtaan, pilaamatta mitään juuri päättyneestä lukukokemuksesta.
Isänsä tytär on Matti Laineen kymmenes romaani. Jos kirjaa haluaisi verrata muihin suomalaisiin dekkareihin, laittaisin sen Ilkka Remeksen ja Taavi Soininvaaran kategoriaan. Romaanien lisäksi Matti Laine tekee käsikirjoituksia. Parhaillaan on työn alla Satu Rämön Hilduriin perustuva kansainvälinen tv-sarja. Koulutukseltaan Matti Laine on teatteritaiteen maisteri, ja hän on näytellyt ainakin kuudessa eri teatterissa Helsingin kaupunginteatteria myöten.