Eero Huovinen, Helsingin hiippakunnan emerituspiispa ja Helsingin yliopiston emeritusprofessori, on tunnetuimpia piispojamme. Hän on monesta julkisuusyhteydestä tuttu puhuja ja keskustelija, oma vahvin mielikuvani hänestä liittyy yli kymmenen vuoden takaiseen tsunamikatastrofiin. Kaiken järkytyksen keskelläkin hänen olemuksensa huokui läsnäoloa ja myötäelämistä.
Uusimmassa kirjassaan Eero Huovinen pohdiskelee Isä Meidän -rukouksen sisältöä. Hän tutkii sitä pyyntö pyynnöltä, usein yksittäisen sanan sijamuodon ja verbin tapaluokan tasoltakin. Isä Meidän -rukous on yhtä aikaa hyvin tuttu ja lyhyydessään ytimekäs, toisaalta vaikeaselkoinen. Se on rukous, jonka Jeesus opetti ja jonka mukaan hän käskee ihmisiä rukoilemaan, toisaalta Raamattu kieltää ”hokemasta tyhjää.” Jos rukoukseen jo lähtökohtaisesti on vaikea löytää sanoja, eivätkö edellä mainitut käsky ja kielto tee siitä entistä vaikeampaa?
Hengähdä helpotuksesta, sillä Huovisen lähestymistavassa käskyt paljastuvat lupauksiksi. Alun sinä-pyynnöt ovat rakenteeltaan mielenkiintoisia kieliopillisesti: Olkoon, tulkoon, tapahtukoon. Ne ovat yksikön kolmannen persoonan muotoja, mutta silti ilman persoonan nimeämistä. Kenen siis tulee näistä huolehtia? Jatkon Isä meidän -rukouksen pyynnöt ovat hyvin yleisinhimillisiä. Meillä on tarve tulla nähdyiksi ja kuulluiksi ja olla huolenpidon kohteita – erityisesti silloin, kun omat voimat eivät riitä. Pyyntö jokapäiväisestä leivästä on hyvin arkinen ja silti monisisältöinen, elämän jatkumisen kannalta olennainen. Enkä pyydä sitä vain itselleni vaan meille, sillä se kuuluu kaikille. Meidän jokapäiväinen leipämme.
Isä meidän -rukouksen lukemiseen kuluu kirjan mukaan aikaa vain 45 sekuntia. Huovisen kirjaa lukiessa havahtuu sen kompaktiin nerokkuuteen, sen tiiviiseen pakettiin ihmisen perustarpeista ja suhteesta Jumalaan ja toisiin ihmisiin. Huovisen mietinnän pohjustuksena ovat myös Martti Lutherin rukousselitykset.
Jos kaipaat uusia näkökulmia kristikunnan vanhimpaan ja luetuimpaan rukoukseen, lämpimästi suosittelen tarttumaan tähän kirjaan.