Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Vuonna 1972 eurooppalaiset rautatieyhtiöt lanseerasivat juhlavuotensa kunniaksi uuden nuorisolle suunnatun tuotteen: verrattain edullisella Interrail-kortilla sai reissata 30 päivää rajattomasti lähes kaikkialla ympäri Euroopan raiteita Suomesta Marokkoon ja Englannista Kreikkaan. Vain yhden kauden kokeiluksi tarkoitettu lippu huomattiin menestystuotteeksi, ja pian Interrail vakiinnuttikin paikkansa tapana nähdä ja kokea Eurooppaa. Suomi on ollut mukana järjestelmän alusta saakka, ja vallankin reilaamisen kultaisina vuosina, 70- ja 80-luvuilla suomalaiset nuoret ovat olleet eurooppalaisella mittapuulla erittäinkin aktiivisia reilaajia.
Matkailututkija Mikko Manka valmistelee väitöskirjaa reilaamisesta, ja sen eräänlaisena sivutuotteena, samaa aineistoa hyödyntäen, syntyi Interrail-muistoja. Kirjassa Manka kertoo aluksi melko kompaktisti Interrailin 50-vuotisesta historiasta ja kehityksestä, mutta isompi rooli kirjassa kuuluu niille, jotka oikeasti ottivat rinkan selkäänsä ja lähtivät aukaisemaan Eurooppaa: reilaajille ja heidän muistoilleen matkoiltaan. Mikko Mankalla on ollut käytössään laaja haastattelu- ja muisteluaineisto, jota hän on itse kerännyt yhteistyössä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kanssa. Aineistossa on mukana niitä, jotka olivat jo ensimmäisellä Interraililla vuonna 1972, 2000-luvun matkustajia, kerran matkanneita, useiden reilikesien konkareita, yksin matkanneita, nuoria, vanhoja, sanalla sanoen loistavan runsas kirjo erilaisia kokemuksia ja elämyksiä.
Mikko Manka jäsentelee muistelukertomuksia loogisesti: miten lähdettiin, minne mentiin, mitä siellä tehtiin? Missä yövyttiin, mitä syötiin, miten saatiin rahat riittämään? Ja sitten: mitä reissun jälkeen? Mitä jäi käteen? Ennen 90-luvulta alkaen yleistyneitä halpalentoja reilaaminen oli edullisin tapa nähdä Eurooppaa, avartaa näkökulmiaan täältä pohjolan perukoilta yleiseurooppalaisemmiksi. Nuoret oppivat tapoja, itsenäistyivät, solmivat kestäviä tai tilapäisiä ihmissuhteita, oppivat itsestään ja ympäristöstään.
Interrail-muistoja on vähän haikeaa luettavaa näin pandemian keskeltä käsin. Koskahan taas Eurooppa on auki uusien sukupolvien mennä ja nähdä? Toivottavasti pian. Kaukokaipuuseen Mikko Mankan Interrail-muistoja tarjoaa hyvää lääkettä. Suosittelen!
