Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Inhimillinen Nikkilä – se kertoo jo, mistä on kysymys – inhimillisyydestä. Helsingin suurin mielisairaala Sipoossa toimi 85 vuotta ja tämä kirja kertoo siitä ajasta, hyvin inhimillisesti.
Lähdin tutustumaan kirjaan uteliaisuudesta ja vailla juuri minkäänlaisia taustatietoja. Suuri oli hämmästykseni, kun selvisi, millainen ”pikkukaupunki” olikaan ollut Nikkilän sairaala! Sairaala oli hyvin omavarainen, joten siellä tehtiin kaikki ja siitä lukeminen onkin hyvin mielenkiintoista. Kun nykyään kaikki on ulkoistettu, niin silloin ei moisesta edes tiedetty. Nikkilässä tehtiin työtä, niin henkilökunta kuin potilaatkin, joille työ oli yksi hoitomuodoista.
Tämä kirja on loistavasti tehty. Sirkka-Liisa Tuovinen on perehtynyt Nikkilään vuosia ja hyvin hartaasti ja sen huomaa. Kirja on niin kivasti kirjoitettu ja jäsennelty, että sitä on helppo lukea. Valtava määrä kuvia tukee tekstiä.
Inhimillinen Nikkilä on kirja, jonka voi lukea kuka tahansa, sillä se antaa jokaiselle jotakin. Voi siis lukea siitä sen alueen, mikä kiinnostaa tai sitten kannesta kanteen niin kuin minä tein.
Nikkilän rakennukset, niiden synty ja arkkitehtuuri on kiehtovaa. Mihin tarkoitukseen mikäkin rakennus tehtiin, kuka ne suunnitteli ja kuvat, kertovat kaikki sen ajan oloista ja elämästä.
Miten potilaita hoidettiin. Jos tarkastelee 85 vuotta, on kaikenlaisia hoitomuotoja. Millaista henkilökuntaa, jota oli todella paljon, jos oli potilaitakin. Kaikki on kerrottu niin kiinnostavasti, mutta inhimillisesti.
Suotta ei Nikkilä ollut Helsingin suurin mielisairaala, sillä enimmillään 1960-luvulla potilaita oli 2400, osastoilla 1200, perhehoidossa 600 ja jälkihoitotoimiston kirjoilla 600.
Tämän kirjan myötä tekisi mieli lähteä käymään paikan päällä, ihan vaikka vain ihailemaan rakennuksia.
