Ruoka on aina ollut tärkeää ihmisille ja tämä Tom Standagen kirja käsittelee historian käännekohtia ruoan näkökulmasta. Maanviljelykseen siirtyminen, ruoan merkitys imperiumien nousussa, maustekauppa, ruoan merkitys sodankäynnille, vihreä vallankumous ja niin edelleen.
Mutta minkä vuoksi ihmisistä tuli maanviljelijöitä? Sitä on pidetty yhtenä ihmiskunnan historian suurimmista virheistä ja tässäkin kirjassa todetaan, miten metsästäjä-keräilijöiden tarvitsi käyttää ruoanhankintaan paljon vähemmän aikaa ja vaivaa kuin maanviljelijöiden, ja ruokakin oli monipuolisempaa.
Mutta metsästäjä-keräilijät eivät voineet lisääntyä yhtä vinhasti kuin maanviljelijät ja kun ihminen jalosti maissista, riisistä ja vehnästä itselleen syötävää – näissä perusviljoissa ei ole mitään luonnollista, eikä ole ollut vuosituhansiin, ne ovat täysin ihmisen luomuksia – samalla tuli mahdolliseksi hallitsijaluokka, joka ruoan ylijäämällä keräsi valtaa itselleen. Syntyivät ihmiskunnan ensimmäiset imperiumit, täysin ruoan voimalla.
Toisaalta kirja kertoo myös siitä, miten imperiumit hajoavat ruoan voimasta. Neuvostoliiton kaatuminen johtui osin ruokatuotannosta, eikä Stalinin ja Maon epäonnistuneille pyrkimyksille modernisoida Neuvostoliiton ja Kiinan maataloutta juuri armoa anneta.
Ihmiskunnan syötävä historia on kevyttä luettavaa, mutta kyllä tästä paljon uutta ja yllättävääkin oppii, etenkin jos on tutustunut aiheeseen vain pintapuolisesti aikaisemmin.