Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Kate Atkinson nousi tietoisuuteeni Elämä elämältä -mestariteoksen myötä ja tänä vuonna olen perehtynyt Jackson Brodie -dekkareihin. Sen verran hyviä nämä kaikki ovat olleet, että loputkin Atkinsonin kirjoista on selvästi luettava.
Niinpä kaivoin kirjastosta luettavakseni parinkymmenen vuoden takaisin Ihmiskrokettia-teoksen. Ei tarvinnut pettyä – Atkinson on harvinaislaatuisen luotettava kirjailija ja tarjosi jälleen kerran lumoavan lukuelämyksen.
Ihmiskrokettia kertoo Isobel Fairfaxista, joka elää teinivuosiaan Englannissa noin 1950-luvulla. Isobelin perhe on kokenut kovia. Äiti, kaunis ja salaperäinen Eliza, katosi. Sen jälkeen isä George katosi myös, mutta palasi seitsemän vuotta myöhemmin uuden puolison kanssa. Veli Charles pohtii vain avaruusolioita ja muita mysteereitä.
Kotona häärivät Leski eli isänäiti ja Vinny-täti eli isän sisko Lavinia. Naapurissa asuu Baxterien perhe, jossa Audrey-tytärtä, Isobelin ystävää, ja skottilaistaustaista rouva Baxteria hallitsee rautaisella otteella herra Baxter, joka sattuu myös olemaan Charlesin tiukka opettaja.
Näistä aineksista kutoutuu sellainen sukudraama, ettei paremmasta väliä. Tosi ja tarukaan ei pysy koko aikaa aisoissa. Elizan katoamisen jälkeen Isobelillä on ollut hieman vaikeuksia oikeassa ajassa pysymisen kanssa: välillä hän löytää itsensä menneisyydestä.
Kirjassa on siis maaginen elementtinsä. Siinä on myös kovin hidas alku; ei kannata hätääntyä, jos alku vähän tuskastuttaa. Tarina pääsee kyllä vauhtiin ja käänteet kasautuvat aivan Atkinsonin tavalliseen tapaan.
