Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Suomalainen Aleko Lilius (1890–1977) eli lievästi sanottuna värikkään elämän. Mies puuhasteli vuosien varrella kaikennäköisen parissa, hän oli muun muassa kirjailija, journalisti, seikkailija, elokuvakäsikirjoittaja, liikemies, Persian konsuli ja myöhemmällä iällään myös maalari. Ehkä miehestä saadaan jonain päivänä elämäkerta, mutta sitä odotellessa kannattaa tutustua Liliuksen kuuluisimpaan bestselleriin I sailed with Chinese Pirates, joka julkaistiin vuonna 1930. Tuohon aikaan journalistina työskennellyt Lilius lähetettiin hyvän jutun perässä Hongkongiin, jonka lähialueita vaivasivat tuolloin jatkuvat merirosvojen hyökkäykset.
Merirosvot toteuttivat operaatioissaan vakiintunutta kaavaa. Tavallisiksi matkustajiksi tekeytyvät rosvot pyrkivät kaappaamaan matkustajalaivat sisältä käsin, jonka jälkeen ne sitten ohjattiin sopivaan paikkaan rannikolla, jossa laiva ja matkustajat puhdistettiin kalleuksistaan. Sopivan varakkaat matkustajat kaapattiin myös usein lunnaiden toivossa. Mutta keitä nämä merirosvot oikein olivat ja minkälaisen rikollisryhmän sisällä he oikein operoivat?
Sanotaan se heti, että Liliuksen tutkimukset eivät lopulta tuo hirveän suurta valaistusta tähän kysymykseen, mutta sillä ei ole loppujen lopuksi niin väliäkään. Lilius ei nimittäin modernista näkökulmasta katsottuna ollut niinkään tutkiva journalisti, vaan pikemminkin seikkailija, joka kirjoitti nälkäisille lukijoille vaarallisista – ja usein varomattomista – edesottamuksistaan. Kuten pian käy ilmi, vaaroja ei Liliuksen seikkailuista todellakaan puutu.
Lilius onnistui kuin onnistuikin tutustumaan useampaan rosvojoukkoon. Näiden joukossa on muiden muassa salaperäinen Lai Choi San, kahdentoista laivan naispuoleinen merirosvokapteeni, joka nähtävästi tienasi elantonsa enimmäkseen keräämällä suojelusrahaa alueen kalastajilta. Kirjan loppupuolella päästään tutustumaan myös merirosvoihin, joiden tienestit tulivat pääasiallisesti kidnappauksista. Eräs uhkarohkea kaappari kehuskeli jopa kaapanneensa Kowloonin ja Hongkongin saaren välillä operoivan matkustajalautan. Siinä välissä Lilius järjestää itsensä myös hongkongilaiseen vankilaan ja antaa lukijalle paraatipaikan näkymän aikakauden rasistiseen yhteiskuntaan.
Lilius on oikein viihdyttävä kirjoittaja – siinä mielessä kirjan ikä ei näy – mutta joillekin lukijoille voivat juurikin aikakauden asenteet tulla ikävänä yllätyksenä. Ei vain vankilan viranomaisilla, vaan myös Liliuksella on alentuva suhtautuminen kiinalaisiin. Eräässä kohdassa Lilius oikein kerjää turpaansa alkamalla meuhkaamaan valkoisen miehen etuoikeuksien perään. Liliuksen seikkailusta saavat lopulta maksaa kaksi kiinalaista hengellään ja vaikka toisesta kuolemasta Lilius tuntuu oikeasti olevan pahoillaan, niin kyllä tapauksesta jää silti vähän paha maku suuhun. Siitäkin huolimatta, autenttista ajankuvaahan tämä on.
Kirjan toinen ongelma liittyy siihen, että melkein satavuotiaasta sanomalehti-seikkailusta on paha sanoa, miten todenperäinen se kaikilta osin on. Liliuksella oli nähtävästi maine tarinaseppona, jolle faktat eivät aina olleet niin justiinsa. Esipuheen kirjoittanut Paul French mainitsee, että ainakin tarinan suuret linjat – sikäli kun niitä voidaan tarkistaa – pitävät paikkansa, mutta pakeniko Lilius esimerkiksi oikeasti pahamaineisen Wong Kiun luota, niin kuin kertoo, on täysin arvailujen varassa.
Kirjan suurin arvo onkin ehkä sen ajankuvassa, ei niinkään kirjan yksityiskohdissa. Sadan vuoden takainen Hongkong ja Macao heräävät eloon kirjan sivuilla ja aikakauden merirosvous on aiheena todella mielenkiintoinen. Onneksi kirjassa on myös lukuisia valokuvia, joten lukija ei joudu tyytymään vain Liliuksen kuvauksiin. Myös Lilius itse on kertojana kiinnostava. Nykyaikana massaturismi on kai tappanut sellaisen perinteisen macho seikkailijan, joka ei kaihtanut vaarallisiin ja eksoottisiin tilanteisiin joutumista. I Sailed with Chinese Pirates on siis monessakin mielessä matka hyvin erilaiseen maailmaan.
Hassua kyllä, kirjaa ei ole koskaan käännetty suomeksi, vaikka voisi kuvitella, että aiheelle löytyisi kiinnostuneita lukijoita. Ruotsinkielinen versio sentään löytyy 1950-luvulta. Toistaiseksi on siis tyytyminen tähän hongkongilaisen kustantamon sinänsä mainioon uusintapainokseen.