Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Hyväntekijät on todellisiin tapahtumiin pohjautuva rikosromaani. Kertomus siitä, miten hyväntekeväisyydellä tehdään rahaa, miten lahkot voivat toimia ja miten johto kerää varat eläen hulppean leveästi.
Ninos Melke Miren arkihuolet ovat lähinnä verosotkuja ja pieniä kiistoja suvun kesken. Hän saa kuitenkin selville, että kierrätysvaateketju BHH huijaa hyväuskoisia asiakkaita ja vapaaehtoistyöntekijöitä. Hän sotkeutuu tahtomattaan kuvioihin yhä syvemmälle, koska kokee toiminnan hyvin epäoikeudenmukaisena. Ninos keplottelee itsensä lehden toimittajaksi ja pääseekin tutkimaan asiaa syvemmältä. Kollegansa Emilin, lahkosta eronneen Ingridin ja assyrialaisten sukulaisten avulla Ninos pääsee maailmanlaajuisen talousrikollisuuden jäljille. BHH:n taustalla on uskonlahko, joka kavaltaa ketjun tuotot. Hänelle valkenee, ettei lahkon johtaja karsasta keinoja hiljentääkseen ne, jotka pyrkivät paljastamaan totuuden…
Samaan aikaan myös radion puolella asiaan paneudutaan, hiukan toisesta näkökulmasta tosin. Alkaa omituinen kilpajuoksu reportterien kesken ja materiaalin saamiseksi julkisuuteen. Todella kummallisen vivahteen kirjaan tuovat Ruotsin poliittisen johdon kommentit, kehitysyhteistyömäärärahat sekä annetut lausunnot.
Hyväntekijät on yhteiskunnallinen jännäri, jossa ovat törmäyskurssilla intohimoiset reportterit ja globalisaation ilmiöitä hyväksikäyttävät petkuttajat, jotka piilottelevat kauniiden sanojensa ja aatteidensa takana. Kirja perustuu tositapahtumiin: vuonna 2001 Nuri Kino oli paljastamassa tanskalaisen lahkon kavaltavan UFF-vaateketjun tuottoja. UFF on myöhemmin antanut asiasta oman lausuntonsa ja toimii tiettävästi nykyisin täysin laillisesti, tämä kirja ei siis ole suunnattu tätä yhdistystä vastaan.
Itse pidin tästä hiukan poikkeuksellisesta jännäristä. Kirjasta käy myös hyvin ilmi, miten lahkot saavat itselleen jäseniä, hankkivat koulutettavia ja miten ne levittäytyvät. Kannattaa lukea kirja, vaikka vain sen takia, että tunnistaisi merkit lapsissaan tai ystävissään. Ja tämä koskee siis kaikkia lahkoja. Myös Suomessa ei ole vierasta rahankeruu ns. hyväntekeväisyyteen, vaikka varoista vain pieni prosentti menisikin varsinaiseen kohteeseen. Eli myös pieni varoitus; kannattaa osallistua vain sellaiseen toimintaan, joka reilusti tiedottaa, mihin avustukset menevät ja kuinka paljon keräyksestä menee suoraan avustuksiin. Erilainen jännäri, joka kannattaa lukea myös ajatuksella, suosittelen.