Karl Axel Björkiä tarvitaan taas poliisin avuksi. Vuoden 1922 pikkujouluaika lähestyy, kun kruununhakalainen mies ammutaan kotiovelleen. Kylmäverinen murhatyö toistuu vain pari päivää myöhemmin toisaalla, ja poliisi on ymmällään: miksi kenelläkään olisi mitään syytä murhata hyvämaineinen Kansallis-Pankin vahtimestari ja toinen kauniskasvoinen nuorimies. Kun Björk vähitellen alkaa löytää johtolankoja, käy tutkinta hänelle yllättäen hyvin henkilökohtaiseksi. Murhaaja pääsee Björkin ihon alle tavalla, jota Björk ei olisi osannut odottaa.
Hyvän miehen kuolema on jo 11. osa Virpi Hämeen-Anttilan mainiossa Björk-sarjassa, jossa 1920-luvun tyylikkäin dekkari ratkoo rikoksia Helsingissä. Hyvän mielen kuolema on läpeensä laadukkaan sarjan dekkareista parhaita, ja vaikka jännitys ei aina kaikissa sarjan romaaneissa olekaan päätarkoitus, niin tällä kerralla myös sitä lajia on kosolti luvassa. Vaikka sarjan kronologinen taustatarina etenee edelleen vain vähän, antaa Hyvän miehen kuolema reilummin eväitä Björkin hahmon psykologian ymmärtämiseen. Kiinnostavia ovat myös heitot Björkin edistyksellisyydestä, kun hän vaatii työpaikallaan naisille samaa palkkaa kuin miehille.
Virpi Hämeen-Anttila on tehnyt taustatutkimuksensa taas hienosti. Päivälehdistä löytyviä uutisotsikoita on selvästi haettu päivän tarkkuudella, ja muutenkin 1920-luvun Helsinki elää kirjassa vahvana kuten kuuluukin. Hahmojen puhetapaan ja muuhunkin käytettävään sanastoon on kiinnitetty erityistä huomiota, yksityiskohdat ovat rikkaita. Kaikki tämä nostaa Björk-kirjat roimasti perusdekkaritason yläpuolelle. Kepeää kesäluettavaa ja sopivaa jännityskerrointa hakevalle tässä jälleen yksi täsmäsuositus!