”Kohtaan tuntemattomia ihmisiä, otan kuvan, jututan hetken ja jatkan matkaa”. Näin Olli Berg kuvaa valokuvakirjaansa, jonka sivuilla tavataan tavallisia Myyrmäen asukkaita katukuvaus hengessä. Mainio kirja kyseessä onkin, mutta ennen syvällisempää analyysiä, palataanpa hetkiseksi vielä hieman ajassa taaksepäin.
Humans of Myyr Yorkia on inspiroinut huippusuosittu Humans of New York -blogi. Ideana on ottaa tavallisista ihmisistä katuportretteja ja kertoa lyhyesti kuvattavien haaveista, muistoista tai elämänkohtaloista. Ihmisten kertomuksia luettaessa rakentuu vähitellen myös kuva kaupungin, tai tässä tapauksessa kaupunginosan, hengestä.
Kuten esikuvansa, myös Humans of Myyr York on ensisijaisesti nettiprojekti, facebook-ryhmä on toiminut jo vuodesta 2013 lähtien. Kirjaan on nähtävästi kuitenkin saattu koottua leijonanosa vuosien saatossa otetuista kuvista ja tarinoista.
Itse olen varmaankin niitä harvoja ihmisiä, jotka törmäsivät kirjaan ennen kuin olivat kuulleetkaan koko facebook-ryhmästä. En myöskään erityisemmin tiedä mitään Myyrmäestä, olen tainnut käydä siellä kerran elämässäni, mikäli oikein muistan. Kumpikaan seikka ei kuitenkaan millään tavalla estänyt lukunautintoa, päinvastoin. Elämänmakuinen kirja on täynnä koskettavia, mielenkiintoisia ja hauskoja tarinoita, yllätyin miten hyvälle tuulelle tulinkaan kirjan luettuani.
Humans of Myyr York on mielestäni hyvin taitettu ja käteen sopivan kokoinen, se ei ole hankalalukuinen, vaikka sivumääränsä puolesta aikamoinen järkäle onkin. Bergin valokuvat vakuuttavat ja ehkä vielä enemmän se, miten hän osaa lähestyä ihmisiä. Hyväntuulista ja humaania kirjaa voi suositella lämmöllä lukijan asuinpaikasta riippumatta.