Kirjan kertojaminä on aluksi onnellinen työstään, saavuttaa tavoitteita ja uskoo työhönsä — mainostoimistossa. Hiljalleen hän alkaa epäillä työn mielekkyyttä ja rentoutuu kunnolla viinan ja huumeiden parissa sekä alkaa väsäillä huvikseen epämainoksia ja muuta mukavaa. Lopulta mies saa kenkää ja levoton elämä oikeasti alkaa.
Ensin lähtee kämppä alta eli vaimo potkaisee pihalle rankan rännin jälkeen, sitten kaveripiiriksi alkaa muodostua jo aiemminkin tutut kamankäyttäjät, lähiöpubin muut vakioasiakkaat ja meno muuttuu villiksi. Pahoinvointia hyvinvointivaltiossa muiden kaltaisten mukana. Sliipatun porvariselämän jäljet häipyvät, mutta hän haluaa kuitenkin kostaa pomolle, joka nöyryytti häntä kaikkien muiden edessä. Mukaan mahtuvat sitten jo kaverit ja keinotkin ovat laittomia, hyvin suunniteltuja ja toimiviakin.
Romaani on rosoinen ja rankka, anarkistinen kuvaus elämästä Itä-Helsingissä, vain Itäkeskuksen toisesta päästä vähän matkaa… Sieltä saa kaikkea, mitä narkkari ja juoppo tarvitsee, aivan perheonnen ostoskeskuksen vierestä! Varastaminen on oikein ja kivaa, lisäksi siitä saa hyvän mielen ja rahaa. Myös ohjeita toimiin annetaan räväkällä kädellä. Kämppiksen luona taas kasvatetaan laitonta kasvustoa viihteen vuoksi. Myös hyviä ohjeita atk-rikoksiin tulee sen verran, että heikkoa hirvittää. Normit ja arvot kyseenalaistetaan kaikin käytettävissä olevin ainein ja keinoin.
Romaani on mielestäni anarkistinen julistus, vastine kulutusyhteiskuntaa, ylikansallista valtaa ja poroporvarillisuutta kohtaan. Sopii luettavaksi sekä nuorille sekä aikuisille. Kieli on sitä itseään, kadun kieltä. Kaikki toimet eivät kestä lähempää tarkastelua. Loppu onkin mielenkiintoinen. Ja ihan vain tiedoksi, että esikoisromaanin kirjoittaja tunnetaan ehkä paremmin nimellä Steen 1. Suosittelen.