Osta kirja itsellesi
(Kirjavinkit.fi saa komission linkkien kautta tekemistäsi ostoksista.)
Vampyyreja ja zombeja on nykykirjallisuudessa pilvin pimein. Elina Pitkäkankaan Hukan perimät nostaa esiin ihmissudet. Ensimmäistä kertaa hän ei ole asialla, sillä hän on aikaisemmin julkaissut Kuura-nimisen nuortenkirjasarjan, joka käsitteli ihmissusia yhteiskunnassa. Itse en ole siihen tutustunut, mutta sarja on kerännyt laajasti kehuja. Hukan perimät jakaa Kuuran maailman ja sitä voikin pitää sarjan esiosana.
Vaihtoehtoiseen nykypäivään sijoittuvan tarinan ytimessä on lykantropia-viruksen runtelema yhteiskunta. Kuten viruksen nimi kertookin, kyseessä on virus, joka muuttaa kantajansa ihmissudeksi. Tauti on ollut hallitsematon ja suuri osa Suomesta onkin menetetty ihmissusille. Ihmiset ovat linnoittautuneet kaupunkiin, jonka muurit toimivat maailman rajana. Ulkopuolelle yleisesti ei ole asiaa ja yhteiskunnassa vaikuttaa Jahti, järjestö, joka metsästä ihmissusia.
Ihmissudet eivät kuitenkaan ole yksioikoinen uhka. Sen saavat huomata Väinö ja Alexander, Jahdin metsästäjät, jotka tulevat muutetuiksi vihollisikseen. Näkökulmaa ei kuitenkaan lukita näihin, vaan näkökulmaa tarjotaan myös yhteiskunnan sisältä.
Viihdyin kirjan parissa varsin hyvin. Siitä tuli dystopisen asetelmansa takia mieleeni Justin Croninin Ensimmäinen siirtokunta ja Jeff VanderMeerin Eteläraja-trilogia, koska kirja sukeltaa niin syvälle päähenkilönsä ajatusmaailmaan. Kirjan Suomeen sijoittuminen on piristävää ja Suomi sopii ympäristöksi ihmissusitarinoille.
Huonona puolena kirja ei ole aivan niin hiottu kuin pitäisi. Kansien väliin on eksynyt kirjoitusvirheitä ja erityisesti yksi hahmoista käyttää englantia vääntävää kieltä ainakin tätä lukijaa ärsyttävästi.